Ikerasaarsuk


Ikerasaarsuk qeqertaasamiippoq Alanngorsuarmik atilimmi – Kangaatsiamiit 35 km-it missiliorlugit kujalliulluni Iginniarfimmiilu 12 km-nik killiulluni.

Nunaqarfiup aqqa isumaqarpoq ”ikarasannguaq eqqumiitsoq”, sumiiffimmut, nunaqarfimmit kilometerit marlussuit missiliorlugit ungasissusilimmut, tunngatitaasumik. Nunaqarfiup aqqata aappaa tassaavoq Illukoq, isumaqartoq ”illu pisoqaq”. Ikerasaarsuk nunaqarfittut inissisimalerpoq 1993-mi, tassalu nunaqarfittut nutaajusoq oqaatigineqarsinnaalluni.

Ikarasaarsuup pisoqaanersaa narsaamaninnguamiippoq imaanut qanittumi, nutaanerusortaali qaqqajunnamiilluni maneeqisumi. Nunataata maniinnerata, nunaqarfiup annertunerusumik sanaartorfiusinnaanera killilerpaa.



Nunaqarfiup anguniagai (pingaartitat, ineriartornermi anguniakkat il.il.)

Ikerasaarsummi sullissinermi pissutsit atuuttut inissatigullu neqeroorutit attatiinnarniarneqarput. Nunaqarfiup alliartoqqissinnaanera killingisa iluini pissaaq. Ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu illunik sanaartorneq kangimut sammisumik ingerlanneqassaaq. Inuussutissarsiutinik ineriartortitsineq tapersersorneqassaaq pingaartumik, aalisartunut, tunisassiorfimmi talittarmilu naammattunik inissaqartitsisoqarneratigut. Sunngiffimmi periarfissat, assersuutigalugu arsaattafik, naperiaassutigineqartariaqarpoq, nunaminertamik siunertamut atugassamik qulakkeerinninnikkut.

Innuttaasut ineqarnerlu

Ikerasaarsuk 104-inik (1.1. 2017) innuttaqarpoq. 1980-imiilli innuttaasut amerlassusaat marloriaat sinnerlugu amerlassuseqalersimapput 1995-illu kingorna patajaatsumik 100-it missaanniittarsimallutik.

Siunissamut sammisumik innuttaasut amerleriaateqarnissaat naatsorsuutigineqanngimmat, pilersaarusiorfiup ingerlanerani pingaarnertut pisariaqartinneqassaaq, isaterinernut atatillugu nutaanik illuliortoqartarnissaa.

Nunaqarfiit Kangaatsiamut atasut, katillutik 213-nik inoqutigeeqarput, Ikeraaarsuup illuliorfigineqarsimanera annermik ilaqutariit ataasiakkaat illuinik siammasissunik toqqammaveqarpoq. Ikerasaarsummi utoqqarnut inissiaqanngilaq.

Nunaqarfiup killingisa iluaniipput nunaminertat illuliorfigineqarsimasut marluk. Taakkunani illuliorfissaq sinneruttoq – illut 10-it missinginut naapertuuppoq – naatsorsuutigineqarporlu pilersaarusiorfiup iluani pisariaqartitsinermut naapertuuttut.

Inuussutissarsiutit umiarsualivillu

Inuussutissarsiutit pingaarnersaat – nunaqarfinni Kangaatsip eqqaaniittuni allanisuulli – tassaavoq piniarneq aalisarnerlu. Aasanerani nipisat suaat saarulliillu sammineqartarput. Royal Greenland nunaqarfimmi tunitsiveeraqarpoq qerititsivittaqanngitsumik (B49, B63), pingaarnertut saarullinnik suannillu tigooraviusumik, tarajorteriviusumillu. Aalisakkerivik aasaanerani peqarnerpaaffiani 10-it angullugit sulisoqartarpoq. Aalisarnerup piniarnerullu saniatigut kommunip ingerlatsiviinut, atuarfimmut sullissinermullu tunngasunik suliffissaqarpoq.

Nunaqarfinni sisamaasuni Kangaatsiamut atasuni suliffissaaleqisut procentiat (18,230 %)-iuvoq tamannalu Kangaatsiamit (17,1 %) qaffasinnerulaarpoq, kiisalu kommunimi najugaqarfinni allanut sanilliullugu marloriaatigajaalluni (8,2-10,9 %). Taamaalilluni aamma kommunimi agguaqatigiissitsinermiit (10,7 %) aamma nunat tamakkerlugu agguaqatigiissitsinermiit (9,1 %) qaffasinnerujussuulluni. Sulisinnaassusillit inuussutisarsiuteqarfinnut allanut agguaassimanerinut paasissutissanik, kisitsisinik takussutissaqanngilaq.

Umiarsualivimmiippoq talittarfik, KNI-p pisiniarfittaavanut atatillugu tallineqarsimasoq.

Kommuneplani malillugu inuussutissarsiutinut umiarsuliaveqarnermilu siunertanut inissap sinneruttup 500 m² missiliorpaa.

Angallannermi periarfissat sullissinerlu

Nunaqarfiup kangiatungaani helistop-eqarpoq. Aasaanerani Maajimiit Oktobarimut, Aasiaat Kangaatsiallu akornani, Diskoline atorlugu ilaasunik nassiussanillu angalassisoqartarpoq. Umiarsualivik angallavigineqarsinnaasarpoq Maajimiit Decembarimut. Piffissami Januaarimiit Apriilimut umiarsualivik angallavigineqarsinnaasarpoq sikoqarnera apeqqutaatillugu. Umiarsuaaqqanut talittarfik nassiussanut, ilaasunut, tunisinermullu atorneqartarpoq. Umiarsuaaqqaat talittaarffiata eqqaa talittarfinnut oqartussaaffeqarfittut Naalakkersuisuniit toqqarneqarsimavoq.

Ikerasaarsuk marlunnik illineqarpoq, aappaa helistop-imiit umiarsualiviup tungaanut ingerlasoq. Imermik pilersuineq innaallagissiorfiup eqqaani imaanik tarajuiaanikkut pisarpoq. Ullunerani unnuakkullu kiisalu naajuitsunik (kemisk) saviminikullu eqqakkat, eqqaavissuarmi nunaqarfiup avannaatungaaniittumi katersorneqartarput, ammaannartumik ikuallaavittalimmi, nunaqarfimmut qanilluinnartumi.

TELE Greenlandip oqarasuaatit assigissaallu atorlugit attaveqarneq isumagisaraa.

Ikerasaarsuk nunaqarfimi allaffeqarpoq (B-897), niviarsiamut nakkorsiartarfeqarluni atuarfimmut atasumik, illu sullissiveqarluni atuarfiuutigisumillu oqaluffeqarluni. Meeqqanik paarsisarneq angerlarsimaffimmi paarsisarneq aqqutigalugu ingerlataavoq.

Ilinniartitaaneq

Atuarfik (B-694) - Qaqqannguup Atuarfia – 30-it miss. atuartoqarpoq. Atuarfik oqaluffillu illumi ataatsimoorput, atuarfiuutigaluni oqaluffittut nutaanerusutut.

Kulturi sunngiffillu

Atuarfiup initai aamma, nalliuttorsiortoqartillugu sunngiffimmilu ingerlatanut, atorneqartarput. Nunaqarfimmi eriagisarialinnik eqqissisimatitassanilluunnit toqqaasoqarnikuunngilaq.


Kingullermik iluarsineqarpoq 19-1-2018