Kangaatsiaq


Kangaatsiaq, kaperlattartup killeqarfianiit 200 km missiliorlugit avannarpasinnerusumiippoq. Kangaatsiaq – soorlu aqqata nalunaaraa – nuggersimanermiippoq qaqqajunnartalimmi, illoqarfinngortitaanissanilu sioqquterujussuarluguli najugaqarfiusimalluni. Illoqarfimmi ilaqutariit illui qalipaatigissaarluinnartut, qimmit, qamutit, aalisakkanut neqinullu ikaat, puisit amii innikkat, qassutit, puttaqutit qaannallu takussaapput. Illoqarfiup ukiuni kingullerni ineriartorsimanera avannamukanneq ingerlarsimavoq, naak annertugineqarsinnaanngikkaluartumik.

Kangaatsiaq kommunip illoqarfiisa minnersaraat, tamannalu pissutigerpiarlugu illoqarfimmi ingerlatat sullissiviillu, kommunip illoqarfiisa sinnerisa amerlanersaannit ikinnerupput.



Illoqarfiup oqaluttuarisaaneq

Kangaatsiaq tassaavoq Nunatsinni illoqarfiit inuusunnersaat 1986-mi illoqarfittut pisinnaatitaaffeqalersoq. Illoqarfik siusinnerusukkut Kangaatsiap Kommuniani (1950-mi pilersinneqartumi) qitiusumik allattoqarfiuvoq, sisamanillu nunaqarfittaqarluni: Attu, Niaqornaarsuk, Ikerasaarsuk aamma Iginniarfik, tamarmik Kangaatsiamiit kujalliullutik inissisimasut.

Kaangaatsiaq nunaqarfittaalu Qaasuitsup Kommuniani kujammut kippasinnerpaallutik inissisimapput, nunallu immikkortuanut Qeqertarsuup Tunuanut ilaallutik. Illoqarfik, avammut ammaannartumut tulliulluni, inissisimavoq kangerlorujussuarmullu 150 km missiliorlugit takitigisumut qeqertarpassuarnik kangerliumanerpassuarnerlu paangerneqarsimasumut ilaalluni. Illoqarfiup kangerloqarfissuarmi inissisimanerata, kujammut Sisimiuniit avannamut Aasiaat tikillugit isorartussusillip, takisuunik avalequterpassualinnik kangerluttaqartup, kisissaanngiusattunillu qeqertarpassuaqartup, kangerluaraqarlunilu ikerasappassuaqartup, taserpassuaqartullu, piniarnermi pinngortitamilu misigisassarpassuit pilersippai. Imartaa pissutsit aallaavigalugit unerisimasuuvoq, tamaani pisuttuarfissaqarpoq, aammalu umiatsiarfissaqqilluni qajartorfissaqqillunilu. Uumasuinut ilaapput, natsiit, tuttut, umimmaat, terianniat, ukallit timmiaruarpassuillu assigiinngitsut – soorlu mitit, taateraat, qeerlutuut, nerlerillu. 

Anguniakkat sammisallu pingaarutillit

Kangaatsiaq sumiiffimmi illoqarfittut inerartornera ingerlateqqinneqassaaq, pisortat pilersuinerat namminersortullu sullissineri pingaarnerutillugit illoqarfiit sanilerisani suleqatigalugit. Illoqarfiup siunissami alliartoqqissinnaanera killingisa iluini pissaaq, periarfissallu aapparaat avannamut kangimut alliartorsinnaanera. Pingaartumik aalisarnermi, piniarnermi tunisassiornermilu pissutsit pitsanngorsaavigineqartariaqarput, aamma tunisaasiorfiup allilerneqarnissaanut, umiatsianik iluarsaassisarfimmut il.il. kiisalu angallanermi pissutsit pitsanngorsarnissaannut, nunaminertanik qulakkeerinnittoqartariaqarpoq.

Taakkua saniatigut pingaaruteqarluinnarpoq, inunnik isumaginninnermi ingerlatsiviit, meeqqanut inuusuttunullu atugassarititaatut, silami illullu iluini, naammaginartumik sinaakkutsernissaasa qulakkeerneqarnissaat, kiisalu utoqqarnut illunik qitiusumiillu sullissivinnik pilersitsisoqarnissaa.

Kommunip takorluugai anguniagaalu pingaarnerit tassaapput, innuttaasut kissaatigisaannut ilanngullugit, tigussaasumik pilersaarusiornermi aqutsinermi sakkut. Taamaattumik kommunip illoqarfiini nunaqarfiinilu assigiinngitsunik iluseqarlutik takkuttarput, matumani takuneqarsinnaasutut:

 suliaqarfik_kangaatsiaq.pdf (56.8 KB)

Innuttaasut ineqarnerlu

Illoqarfik 536-inik (ulloq 1/1 2017) kommunimi 8 %-iusunik innuttaqarpoq. 1997-imiilli  qaffasinnerpaagamik 690-iusinnarlutik innutaasut amerlassusaat appariartuinnavissimavoq. Angutit aamma arnat ikiliartorput. Akerlianik piffissami 1980-2017 (1980-imi 411-it) illoqarfik 30 %-imik alleriarsimavoq. Nunaqarfiit sisamaasut katillugit 650-inik innuttaqartut angingaatsiartuupput, kisiannili 1990-ikkunnut sanilliullugu aamma innuttaasut appariarsimallutik Ikerasaarsuk 1995-imiilli patajaatsunik innuttaqarsimasoq kisimi pinnani.

Illoqarfimmi inoqutigiit 175-upput, imaappoq agguaqatigiisillugu illoqutigiit tamarmik 3,1-nik inoqarput.

Kangaatsiami ilaqutariit illui malunnarnerpaapput, illummi 220-it missingisaasa 88 %-ii ilaqutariit ataasiakkaat illorivaat, illut uigulukutsut 12 %-usut.

Namminersorlutik Oqartussat illoqarfimmi illut 17-nit pigisaraat, imaluunnit 8 %-it missingi. Illoqarfimmi quleriinnik inissiaqaranilu ilinniartunut inissiaqanngilaq, utoqqat illualli (B667) 8-nik inissaqarpoq.

Illoqarfiup avannamut kangiatungaani nunaminertanik illuliorfissanik immikkoortitsisoqarnikuuvoq, illoqarfiulli pioreersup iluani nutaanik illuliorfiusinnaasut killeqarput. Sanaartorfiusinnaasut inissianut 100-nut inissaqarpoq tamannalumi piffissami pilersaarusiorfiusumut pisariaqartitsinermut matussusiissaaq.

Inuussutissarsiutit umiarsualivillu

Suliffeqarfiit, pingaartumik illoqarfiup kujammut kitaatungaani umiarsualivimmut, illoqarfiullu qeqqanut attuumassuteqartillugit, inissinneqarsimapput. Taakkua saniatigut illoqarfiup avannarpasissortaani nunaminertaqarpoq inuussutissarsiuteqarfiusumik tamakkingajallugu sanaartorfiusimasumik.

Inuussutissarsiuteqarfiit annerit pingasut suliffiusinnaasut kisitsisitaannut sanilliullugit (2010-mi kisitsisit) – tassaapput pisortat allaffissornerat sullissiviilu (179-it), nuiernermik iluarsartuussinermillu inuussutissarsiutit (92-it) kiisalu aalisarneq (49-it). Illoqarfimmi suliffiusinnaasut katillutik 400-ngajaapput. Kangaatsiami suliffissaaleqisut procentiat 2015-imi 17,1 %-iuvoq, kommunillu sinnerani najugaqarfinni allaniit (8,2-10,9 %) marloriaataata missaaniilluni. Taamaalilluni aamma tamanna kommunimi agguaqatigiissitsinermiit (10,7) kiisalu nuna tamakkerlugumiit (9,1 %) qaffasinnerujussuulluni.

Aalisarnermik inuussutissarsiuteqarnerup ilaatigut ilagai, bundgarnersorneq imaluunnit saattuarniarneq, umiatsiaararsornillu. Illoqarfiup aalisakkanik tunisassiorfia (B28) Royal Greenland-imit ingerlanneqarpoq. Tassani nipisat suaat, qeeqqat saarulliillu suliareqqaarneqartarput – qeritillugit panertuliaralugillu. Tunisassiorfik, peqarnerpaaffiani 25-it missiliorlugit, sulisoqartarpoq.

Takornariaqarneq Kangaatsiap eqqaani inuussutissarsiutit malunnaatillit ilagaat, naatsorsuutigineqarporlu inuussutissarsiut taanna ukiuni aggersuni annertusiartorumaartoq. Ukiup qaammataani takornariat, sumiiffimmi piniartunit, qimussiunneqarsinnaapput. Kangaatsiamiit Kangerlussuarmut qimusserneq ullut sisamat missiliorlugit sivisussuseqartarpoq. Aasaanerani angallatinik angalaarneq qajartornerlu neqeroorutaapput, aammattaaq tamaani arfernik naammattuisoqarsinnaavoq. Tamakkua saniatigut illoqarfik arsarnernik takusaqarnissamut immikuullarissunik periarfissagissaarpoq.

Kommuneplani malillugu inuussutissarsiutinut umiarsualivimmullu tunngasuni inissaq sinneruttoq 10.000 m2 missiliorlugu annertussuseqarpoq. 

Angallannermi periarfissat teknikkikkullu atortut

Illoqarfik annikitsuinnarnik aqqusineqarpoq, illoqarfiup qeqqaniit qaqqajunnaq avannaqqullugu kujaqqullugulu ingerlasunik, takuuk sammivilersuutit pingaarnerit nunap assiliornerat.

Timmisartoqarfik illoqarfiup avannaani utaqqisarfeqanngitsumi helistop-itut suliaavoq. Piffissami Novembarimiit Apriilimut Aasianniit sapaatip akunneranut pingasoriarluni helikopterimik attaveqartoqartarpoq. Kommunalbestyrelsip aaliangerpaa, Kangaatsiag timmiartunut suluusalinnut mittarfimmik sanaartortoqassasoq. Naalakkersuisut og Mittarfeqarfiit Sumerpiaq inissinneqarnissaa, atortulersornera ilusilersornera, kiisalu aqquserniorneq peqqissaarnerusumik misissorneqassapput Naalakkersuisut Mittarfeqarfiillu suleqatigalugit. Mittarfinnik pilersitsineq aningaasalersuinerlu aallaavittut Namminersorlutik Oqartussat akisussaaffigaat. Timmisartunut mittarfiit Mittarfeqarfinnit pigineqarlutillu ingerlatarineqarput.

Kangaatsiap umiarsualivia, umiarsualiviuvoq annikitsoq 12 meterinik takussusilimmik 3 meteritullu ititigisumik, talittarfittalik. Umiarsualivimmi ilitsiviusinnaasut annikitsuinnaapput, 2.000 m2 -it missiliorlugit nunaminertallit. Talittarfimmit malinnut assiaqusiap tungaanut talittarfittut oqartussaaffeqarfittut Naalakkersuisuniit toqqarneqarsimavoq. Umiarsualivik imaatigut tikinneqarsinnaavoq Maajimiit Decembarimut. Piffissami Januaarimiit Apriilimut, umiarsualivik ingerlavigineqarsinnaasarpoq, siku apeqqutaatillugu. Umiarsuaaqqanut talittarfik nassiussanut, ilaasunut, tunisinermilu atorneqartarpoq. Maajimiit Oktobarip tungaanut, Diskoline imaluunnit angallatit nammisortut atorlugit, ilaasunik nassiussanillu angallassisoqartarpoq, Aasiannut Aasianniillu.

Ukiuunerani qimussit snescooterilluunnit angallassissutigissallugit pitsaanerpaasarput.

Innaallagissamik, imermik kiassarnermillu pilersuinerit Nukissiorfinniit isumagineqarput. Innaallagissamik pilersuineq innaallagissiorfimmiit (B621) dieselgeneratori atorlugu ingerlanneqarpoq, illoqarfik aammattaaq sillimmataasumik inaallagissiorfeqarpoq. Imermik pilersuineq, nunap qaavata ernganik illoqarfiup avannamut kangiatungaani tatsinit marlunniit, ruujorilersuutit maqitsisarfiillu tunngavigalugit, ingerlanneqarpoq. Illoqarfimmi ungasissumiit kiassarneq atugarineqanngilaq, taamaallaalli nammineerluni kiassarneq.

Eqqaaveqarnermi pineqarput ulluunerani unnuakkullu igitassat. Ulluunerani eqqakkat ikuallaavimmi ikuallanneqartarput eqqaavissuarmullunniit igikkiartorneqartarlutik. Eqqaaviit tamarmik illoqarfiup avannamut kangianiipput. Eqqakkat naajuitsunik tunngavillit (kemisk) saviminikullu eqqaavissuarmi paaqqutarineqartarput.

Annanut eqqaaveqarfik, illoqarfiup avannaatungaani illunut qanittumi inissisimavoq. Illut uigulukutsut nutaanerusut, illoqarfiup avannaatungaaniittut kisimik, annanut eqqaaveqarfiup qanitaaniittut eqqaavinnut kuuffilersugaapput.

TELE Greenlandip oqarasuaatit assigissaallu atorlugit attaveqarneq isumagisaraa, kangerullu qatsinnersaani sakkortusaaveqarluni. Imaatigut kabel-ip Aasiannut anngunneqarneratigut aamma Kangaatsiaq kabel-imut atassuserneqarpoq.

Sullissineq aamma pisortat ingerlatsivii

Pisortat namminersortullu sullissivii illoqarfiup qeqqani, umiarsualiviullu eqqaani illoqarfiup kujasinnerusortaaniittumi, eqiteruffeqarput. Kangaatsiaq tigooraaginnarfimmik ataatsimik pisiniarfeqarpoq ataatsimillu caféqarluni.

Illoqarfik takornarianut allaffeqanngilaq, taamaattorli unnuinissamut periarfissaqarpoq Entreprenør Lynge & Jensen AP-imi, ”Polar Cab Inn” Franz Petersen-mi aamma ”Siniffik Hostel”-mi. Taakkua saniatigut illuinnarni unnuinissamut periarfissaqarpoq.

Meeqqanik paaqqinnittarfiit (B390) sunngiffimmi klubbi 30-nik inissalik aualeqqaaniit 3. klassinut, Meeqqerivik (B-861) meeraaqqanut 12-nut aamma meeqqanut 20-nut inissalik.

Naggataatigullu Kangaatsiaq peqqissaaveqarpoq kigutileriffittalimmik utoqqaallu illoqarluni.

Ilinniartitaaneq

Meeqqat atuarfiat (B65 aamma B823) 110-it missiliorlugit atuartoqarpoq atualeqqaaniit 10. klassi angullugu (atuarfiusumi 2013-14-mi). Atuarfimmut atasumik atuakkanik atorniartarfeqarpoq, sunngiffimmi klubbeqarluni SFO-qarlunilu. Aammattaaq illoqarfik inuussutissarsiutinut ilinniarfeqarpoq (Piareersarfik) ilinniartunut inissiartalik.

Kulturi sunngiffillu

Illoqarfimmi nunaminertanik eriagisarialinnik toqqaasoqarnikuunngilaq, illulli sisamat eriagisarialittut toqqarneqarsimapput: Oqaluffik (B-55) – oqaluttuarisaanermi pingaarutilik illuliarlu maluginngitsuugassaanngitsoq 1920-mi sananeqarsimasoq 1988-89-lu allineqarsimasoq, Inissiisarfik (B-303), quersuaq 1930’kkut aallartilaarneranneersoq (B-36). Illulianik eqqissisitaqanngilaq.

Illoqarfik katersortarfeqarpoq (B405) arsaattarfeqarlunilu.


Kingullermik iluarsineqarpoq 19-1-2018