Innuttaasut ineriartornerat

Innuttaasut

Kalaallit Nuaanni innuttaasut 12 %-iisa missarluinnarisaat Kommune Qeqertalimmi najugaqarput. Ulloq 1.1.2017-imi kommunip illoqarfiini nunaqafiinilu inuit 6.500 najugaqarput. Innuttaasut 87 %-ii illoqarfinni sisamaasuni najugaqarput, 13 %-iilu nunaqarfinni arfineq-pingasuusuni najugaqarlutik. 2007-imi innuttaasut 84 %-iit illoqarfimmiuupput 16 %-ii nunaqarfimmiuullutik. 2007-ip kingorna innuttaasut 498-inik ikileriarsimapput, tamatuma 7,1 5 naligivaa, taannalu Kalaallit Nunaat tamaat isigalugu (-1,4 %) ikileriaataasuminngarnit anneruvoq. Illoqarfinni (inuit -251) nunaqarfinnilu (inuit -247) ikileriaateqarneq pisimavoq. 2006-imiit 2017 tikillugu innuttaasut amerlassutsimikkut ikileriarsimapput, taamaakkaluartoq illoqarfinni (inuit -4) nunaqarfinnilu (-4) ikileriaateqalaarsimallutik.

Ataatsimut isigalugu inunngortartut amerlassusiisa toqukkut qimaguttartut amerlassusiat qaanngeqqavaat taamaalillunilu 2007-imiilli inunngortartut ukiumut inunnik 40-t missarluinnaaniittunik amerlanerusarsimapput, tamannalu innuttaasut amerliartornerannut patsisaaqataasimavoq. Paarlattuanik inuit amerlassutsikkut assigiikannersut (kommuninut allanut) nuuttarnerat pisimavoq, ukiumut inuit 60-it missaanniittartunik taamaalillunilu inuit amerlassutsimikkut assigiikannersut nuuttarnerisa, inunngortartut pilersissimasaat innuttaasut amerliartornerat nalimmassaaffigisimavaat ikinnerulersillugillu. Taamatuttaaq inuit amerlassutsimikkut assigiiaartut nuuttarnerat, nunatsinnut nuuttut nunanullu allanut nuuttut amerlassutsikkut assigiinngissusiat, innuttaasut ikiliartornerannut pitsaanngitsumik sunniuteqarsimavoq. Agguaqatigiisillu ukiut tamaasa nunatsinnut nuuttartuninngarnit, nunanut allanut nuuttartut inuit 20-t missarluinnaanniittunik amerlanerusarput. Ataatsimut isigalugu inuit amerlassutsikkut assigiiaartut nunatsinnut nuuttartut aamma nunanut aallanut nuuttartut, inunngortartut amerlassusiannit amerlanerulersimapput, ataatsimullu isigalugu innuttaasut amerlassutsikkut ikileriaateqarnerannik inerneqarluni.

2016-2030-imut innuttaasut amerlassusissaannik taggissinermi ilimagineqartoq tassaavoq, tamakkiisuusumik isigalugu innuttaasut 1.800-t missarluinnaanniittunk ikileriarnissaat Kalaallit Nunaanni misigineqassasoq. Taamaattorli taama ingerlaneq assigiinngiiartumik agguataaqqassaaq, tassami illoqarfinni pingaartumillu Nuummi innuttaasut amerliartornissaat naatsorsuutigineqarpoq. 2016-imut taggissineq illoqarfinnut nunaqarfinnullu agguataagaanngilaq kisianni ilimagineqarsinnaavoq, illoqarfinni nunaqarfinnilu inuttusiartorneq assigiinngitsorujussuussasoq aamma siunissami ineriartornissap, ukiuni kingullerni piviusumik ineriartorneq, minnerusumik annerusumilluunniit, assigipajaaginnarumaaraa.

Suiaaqatigiinnut agguataarineq aamma ukioqatigiiaat

Kalaallit Nunaata sinneranituut, Kommuni Qeqertalimmi angutit amerlanerupput. Taamaalilluni suiaaqatigiinnut agguataarinermi angutit 52,3 %-iupput arnat 47,7 %-iusut. Nunaqarfinni arnat illoqarfinniittuninngarnit (48,1%) amerlassusiat appasinnerulaarpoq (45,0%).

Kommunip innuttaasa 23 %-ii, meeraapput inuusuttuaraallutillu 16-it tikillugit ukiullit. 14 %-it 17-it 24-llu akornanni ukioqarput 53 %-illu 25-t 64-illu akornanni ukioqarlutik kiisalu 10 %-it 65-it sinnerlugit ukioqarlutik. Kommune Qeqertalimmi ukioqatigiiaat 65 sinnerlugit ukiullit Kalaallit Nunaanni ataatsimut isigalugu ukioqqqortussutip agguataarneqarneranut sanilliukkaanni amerlanerungaatsiarput aamma ukioqatigiiaat 25-t 64-illu akornanni ukiullit ikinnerungaatsiarlutik.

Inuttaasuni eqimattaq 7-it 16-illu akornanni ukioqartunik inuttaqartoq, ukiuni kingullerni qulini annertuumik appariaateqarfiusimavoq taamaannerani 65-it sinnerlugit ukiullit amerlassutsimikkut qaffariaateqarsimallutik. 65-it sinnerlugit ukiullit amerleriaateqarsimanerat, illoqarfinni pisimavoq.

Kingullermik iluarsineqarpoq 6-1-2018