Nuna tamakkerlugu pilersaarusiorneq

Pilersaarutip nassuiaatitaani allaaserineqassaaq, kommunip pilersaarusiornera nuna tamakkerlugu pilersaarummut tunngatillugu qanoq inissisimanersoq.

Namminersorlutik Oqartussat kommunip pilersaarusiornerani soqutigisaat

2015-mi Nuna tamakkerlugu Pilersaarsiornermut Immikkoortortaqarfiata saqqummersippaa ” Takussutissiaq Kommunep pilersaarsiornerinut 2015 – Namminersorlutik Oqartussat soqutisaat”, tassa kommunep pilersaarusiortarneranut nukittorsaanermut suliniutit ilagaat. Tassani assigiinngitsut nassuiaasersorneqarput pingaarnertut naatsorsuutigisaasunut anguniakkanullu, kommunemiit pilersaarsiornermi tunngavilersuutaasussatut, aammalu Namminersorlutik Oqartussat kommunep pilersaarusiorneranut piumasaqaatigisaat.

Naatsorsuutaasut pingaarnerit ilaatigut tassaapput Nuna tamakkerlugu pilersaarusiornermi aalajangersakkat aamma Nuna tamakkerlugu pilersaarusiornermi nassuiaasiat aamma akimuisumik suliniarfiusut nunallu immikkoortuisat ineriartortitsinnissaanut iliuusissiat, takornariaqarneq, ineqarneq, angallassineq, peqqissuseq il.il. Tassunga ilaavoq pingaarnertut mianerisassat pinngortitamut, eqqissisimatitsinermut aatsitassarsiornikkullu soqutigisat, tassunga ilaatinneqarluni VVM-mimik nassuiaasiat imaluunniit Pinngortitami kingunerusinnaasunut nalilersuinerit annertuunik suliniutinik pilersaarusiornermi.

Namm. Oqartussat ima tigussaasuni anguniagaqarput piumasaqaateqarlutillu kommunep pilersaarusiaanik ilusilersuinermi:

Kommunemiit naliginnaasumik eqqumaffiginiarneqassapput immikkut pinngortitami ilutsinik illersugaasunut malittarisassaqartitsinissamik. Pinngortitamut illersuutissatut inatsit nutaap aamma kingunerivaa, nunap ilaa, kangerluk, kuuk taserluunniit kommunemi ileqqoreqqusaliornikkut eqqissisimatitseqqissinnaanngitsoq, akerlianilli kommune sumiiffimmi maleruagassiorsinnaavoq /kommunep ileqqoreqqusaliai) timmissat ineqarfiinut timmissanullu illersuutissanik. Immikkoortumi ”avatangiisinut pissaqartitsinikkullu ataqqinninneq” takuneqarsinnaapput kommunemi suliiffiit eqqissisimatitat.

Nuna tamakkerlugu pilersaarusiornermi nassuiaasiat

2014-mi missingersuusiortarnermik suleqatigiinnissamik isumaqatigiissusiorfiup sivittuiffiginerani sakkortuu-mik kommunemiit Naalakkersuisuniillu kissaataavoq pitsaanerusumik ataqatigiissaarinermik ingerlatsisoqassa-soq kissaatigisatut ineriartorneq inuiaqatigiittut angussagutsigu. Nuna tamakkerlugu pilersaarusiornermi nassuiaatit atorlugit ukiut pingasut sinnerlugit pingaarnersiuineq sakkortooq ingerlanneqarsimavoq. Sulinerup tamatuma Naalakkersuisuni qiterisimavaa sinaakkutissiornissaq immut nammassinnaasumik aningaasaqarnikkut pilersitsinissaq. Aammattaaq Naalakkersuisut kissaatigisimavaat, sinaakkusiussat pitsaanerusumik periarfissiissasut kommuneqarfiit tamarmik  naligiinnerusumik ineriartornissaat.

Nuna tamakkerlugu pilersaarusiornermi nassuiaasiap suliassaraa susassaqaarfiit ataasiakkaat pilersaarusiornerisa pingaarnersiornerisalu ersarissarnissaat taamaasillutik suleqataaffigissavaat katersineq, nukittorsaaneq aamma siunnerfeqartunik suliniuteqarneq Naalakkersuisut anguniagaannik piviusunngortitsiffiusussaq. Nassui-aasiat siuarsaaniartussaassapput pitsaanerusumik suleqatigiilernissamik, ataqatigiissaarinermik aammalu pin-gaarnersiuinermik allattoqarfinni, kommuneqarfinni aammalu inuiaqatigiinni siammasissumik susassaqarfiit ataasiakkaat akimorlugit oqaloqataaffigalugillu.

Ukiut kingulliit Nuna tamakkerlugu pilersaarusiornermi nassuiaasiat ataatsimoortumik nassuiaateqarfigaat tigussaasumik pilersaarusiornermi taamaasilluni aamma aningaasaqarnikkut suut unammillernartuunersut taamaasilluni aamma aningaasaqarnikkut pilersaarusiornerit.

Maannaqqissaaq tigussaasunik pilersaarusiortoqanngilaq Nuna tamakkerlugu pilersaarusiornermi nassuiaasiassanik ukiuni aggersuni suliaqarnissamut. Pilersaarusiornermi inatsisip nalunaarpaa, Naalakkersuisut minnerpaamik ukiut sisamakkuutaartumik nuna tamakkerlugu pilersaarutinut nassuiaasiortassasut Inatsisartunut.

Nuna tamakkerlugu pilersaarusiornermi nassuiaasiorneq 2015 – Ataqatigiissaarineq pisariaqartitaq

Nuna tamakkerlugu pilersaarusiornermi nassuiaasiaq 2015 atorlugu Naalakkersuisut killiffissiuipput qitiusumik uuttuutinut nassuiaatigalugulu qanoq siuariartigisimasugut ataqatigiissaarinermik ataqatigiinnerusumillu pitsaanerulersitsinikkut, tigussaasutigut pilersaarusiornikkut aamma aningaasaqarnikkut pilersaarutitigut. Nan-gillugu nutaamik missingersuusiortarnikkut suleqatigiinnissamik isumaqatigiissusiornermi 2014-miik kommuneniit Naalakkersuisuniillu sakkortuumik kissaataalerpoq pitsaanerusumik ataqatigiissaarinissaq inuiaqatigiit akornanni kissaataasutut ineriartortitsinissaq angussagutsigu.

Nuna tamakkerlugu pilersaarusiornermi nassuiaasiaq 2015-p assilianngortippaa inoqassutsikkut ineriartornerup ukiut kingulliit qanoq ingerlasimanera aammalu uuttuutit ilaani qanoq ilimagisaqarsinnaanersugut, ukiuni aggersuni ineriartornerup qanoq ikkumaarneranik ullutsinni qanoq iliuusererusutat siumoortumik takusinnaanerisigut. Pingaartuuvoq eqqummaariffigissallugu pisortat suliniutaasa qanoq qulangiisimatigisumik inissittar-neranut ataatsimoortumik inuussutissarsiornikkut assiliartaliisarnitsinni takusartakkatut. Illuatungaatigut pingaaruteqarluinnartumik tunngaviliisarpoq sumiiffimmi aningaasarsiornikkut, illuatungaagullu aamma pinn-gitsuugassaanngitsutut annertuumik inissittarput.

Nuna tamakkerlugu pilersaarusiornermi nassuiaasiorneq 2016 – Ataqatigiissaarineq pisariaqartitaq

Pisortat immikkoortoqarfiatut sukumiilluinnartumik, suliassatigullu pitsaasumik agguataariffiusumik pilersitsiniaraanni ataqatigiissumik iliuuseqarfiginninneq aaqqissuusinerlu pisariaqarluinnarput, taakku ataqatigiissumik aaqqiissusiorneq tunniussinnaasariaqarpaat innuttaasunut iluaqutaasumik aammalu nunatta unammillersinnaassuseqarneranut pitsaasumik tunniussaqarsinnaatilerlugu. Nunap immikkoortuini pilersaarutinik nunalu tamakkerlugu kommunellu nunap immikkoortuini pilersaarutinik atuisarneq aallartilluareerpoq, suliassali aamma annertupput nunap immikkoortuisa ilaani tamakku inissivissornissaannut. Atortussiatulli pingaaruteqarluinnartuupput sanaartugassat annertuut ukiuni aggersuni kommunenut nuunnialernerini, tamannalu politikkikkut ataqatigiissaarisussatut eqimattaliat piareersaasiorlugit aallartereersimavaat.

Aaqqissuussaanikkut nutarterinermi piumasaqaatit ilagisimavaat suliassat Namminersorlutik Oqartussaniit kommuneqarfinnut nussornissaat. Illuatungeriittaaq aamma nassuerutigisimavaat, suliassat ilaat immaqa pitsaaginnarsinnaasoq kommneqarfinniit Namm. Oqartussanut nuunneqarpata kommunemit naammassiniakkat kissaataasutut inerneqartittanngikkaanni.

Aammattaaq kommuneqarfitta amerlassusaat annertussusaallu pingaaruteqarluinnartuupput pingaarnersiuisarnissami. Uani isiginiarneqarpoq immikkuullarissutut suliniutaasoq maanna Qaasuitsup Kommuniani aallar-tinneqartoq, tassani kommunerujussuaq januarip aallaqqaataaniit avinneqartussaavoq Kommune Qeqertalik aamma Avannaata Kommunia-nut. Avinnerup taassuma ilimanaateqartippaa pingaarnersiuinermi susassaqarfippassuarni kingunerluffigineqarnissaat.

Aammattaaq ataavartumik isumalioqqutigineqartuassaaq Namm. Oqartussat suliffeqarfiisa inississimanerisa qanoq pitsaanerusumik aaqqissuussaanissaat Tunngavilersuutit suussappat pisortat suliffeqarfiutaasa sinerissami inississorpata? Tikkuut annerpaaq unaavoq, suliffeqarfiit tamarmik Inatsisartunut qanittumiittariaqanngitsut. Aammattaaq tikkuuteqarpoq najugaqarfiit tamarmik assigiimmik amerlassusilinnik Namm. Oqartussat suliffeqarfiinik nuussiffiginissaat. Agguataarisoqartariaqarpoq isukut taakku marluk akunnerini.

Nuna tamakkerlugu pilersaarusiornermi nassuiaasiorneq 2017-mut siunnersuut – Suleqatigiinneq pisariaqartitaq

Qulequtsiussaq Nuna tamakkerlugu pilersaarusiornermi nassuiaasiaq 2017-mut tassaavoq ”Suleqatigiinneq pisariaqartitaq”. Suleqatigiinnermi qulakkeerneqassaaq nunami tamarmi ineriartornerup nammaqatigiinnissaa. Sutigut tamatigut suleqatigiinnerit ingerlanneqassapput. Namm. Oqartussat Allaffeqarfissuata iluani immikkoortoqarfinni suleqatigiittoqassaaq. Namm. Oqartussat kommuneqarfiillu akornanni suleqatigiiittoqassaaq. Pisortaqarfiit akornanni akuutitanilu tamani suleqatigiittoqassaaq, assersuutigalugu kattuffiillu, NGO’t aamma innuttaasut.

Nuna tamakkerlugu pilersaarusiornermi nassuiaasiat suliassaraat susassaqarfiit ataasiakkaat pilersaarusiornerisa pingaarnersiornerisalu ersarissarnissaat taamaasilluni sunniuteqassalluni katersuinissamut, nukittorsaa-nissamut aammalu sammiveqartumik suliniuteqarnernut Naalakkersuisut anguniagaannik piviusunngortitsillutik.

Nassuiaatissiorneqassaaq nukissaqarnermi teqeqqut pingasut atorlugit najukkamillu nassuiaasiat, taakku atorlugit najugaqarfiit assigiinngitsut sanillersuunneqaqattaassapput. Najukkami nassuiaasiaq 2017 atorlugu uuttuutit amerlassusaat annertusisimavoq immikkoortunullu pingasunut katersorneqarsimallutik. Nukissatigut teqeqqut pingasuni isiginiarneqarput (1) tigussaasut (pioreersut piukkunnartullu), inuussutissarsiornermi periarfissat (2), inuit tigoriaannaasutut nukissatut isigisat, kiisalu (3) inuiaqatigiittut atoriaannartut nukissat. Ataatsimoortumik najugaqarfiit nukittussutsikkut inississimaffii periarfissaalu nalilersoraanni nukinnut uuttuutit pingasuusut piviusumik aammalu pisinnaasatut angusinnaasaat imminnut sanilliuttaarlugit oqimaalutarne-qarsinnaapput. Tamannaavoq najukkami ersersinniutigalugu takusassiatut qulakkeerniagaq.

Asimut tunngatillugu nuna tamakkerlugu peqqussut

Nuna tamakkerlugu pilersaarusiornermut peqqussummi asi immikkut maleruagassiuunneqarpoq kommunet allaffissornikkut 1.januar 2011-miit aqutariligassaannik, kommuneqarfinniit asimut tunngasuni pilersaarusiorneri aamma nunaminertaleriffiuneri tiguneqarmata. Nuna tamakkerlugu pilersaarusiornermi peqqussut kommunep pilersaarutaanut akulerunneqartussaavoq siunertaralugu pilersaarutaanngitsumik nunaminertanik atuisarnissat.

Nuna tamakkerlugu peqqussutikkut asi nunaminertanut assigiinngitsut tallimanut aggorneqarpoq:

Kommunep pilersaarutaani 2014-26 kommunep pilersaarusiaa ilaatinneqarpoq.

Nunap Immikkoortuani Ineriartortitsinermut Suleriaaseq

Nunap immikkoortuani ineriartortitsinissamut iliuusissiap nassuiaatigai anguniakkat, iliuuseqarfissat oqaluu-serisassallu amerlasoorparujussuit kommunep pilersaarusiornerini qulequttatut attuumassuteqartuni, soorlu inuussutissarsiornerit, tassaniillutik takornariaqarneq, aalisarneq aatsitassarsiornerlu, atuartitaaneq inissianillu sanaartornerit. Immikkut ilinniartitaanerup inuussutissarsiornerullu iluani suliassat annertuut iliuusissiat oqaasertalersornissaatigut, nunap ineriartortinnissaanut taamatut sunniutaaniartussat.

Ineriartortitsinissamut iliuusissiaq maanna politikkikkut ineriartortitatullu killiffimmiippoq, tassanngaanniit akuttunngitsumik uterfigineqartarpoq kommunep pilersaarutaasa tigussaasumik kommunep ineriartortitaaneranik naliginnaasumik isiginnittaatsit aammalu tigussaasunik/inissiinikkullu ineriartortitsinerit annertuumik isiginiarneqartarlutik. Ineriartornermi iliuusissiaq nalilerneqarpoq imminut ataqatigiilluartumik kommunep angniagaanut, pilitikkianut kissaatigisatullu ineriartornikkut ataqatigiissutut.

Nunap ilaani ineriartortitsinermi iliuusissiaq pisut ilaanut annertuumik kommunep pilersaarutaanut sunniuteqartarpoq, tassami nunap immikkoortuani politikkikkut tunngavilersuimmat sumiiffiup ineriartortinnissaanut taamaasilluni najugaqariutsikkut nuttartarnerullu kommunemi takussutissiatigut sunniuteqarsinnaasutut.

NIIS-i pillugu annertunerusunik atuagaqarsinnaavutit nunallu immikkoortortaani ineriartornermut pilersaarutinut nassuiaatit nanisinnaallugit, uani: http://naalakkersuisut.gl/kl-GL

Angallannermut ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaa

Nuna tamakkerlugu attaveqaatitigut suliniutit – siullertut pingaarnertullu umiarsualiviit mittarfeqarfiillu pillugit aalajangernissat – kommunep nunaqartitseriaasianut siunissami ineriartortitsinissamut aalajangajangiisutut sunniuteqartussaavoq. Angallannermut ataatsimiititaliarsuaq isumaliutissiissummik saqqummiussivoq 2011-mi, ajornartorsiutip qiterisaanik arlalissuarnik qulaajaasumik, aamma inunnik nassiussanillu angallassinermut tunngatillugu unammilligassanik, imaqarportaaq nalilersuinernik arlalinnik takorluukkamullu innersuussutinik, Kalaallit-Nunaanni 2030-p tungaanut angallanerup ilusaanut assartueriaatsimullu anguniakkanik suliniuteqarfissanillu. Innersuutit ilaqarput aaqqissuussaanernik pingaarnersiuinernillu, angallannerup ilusaanut ingerlatsinermullu tunngatillugit.

Isumaliutissiissut aammattaaq imaqarpoq angallannerup ilusaa pillugu pilersaarutit tigussaasut misissuiffigineqarsimanerannik, titartarneri aallartinneqareersimasunik imaluunniit annertuumik sammineqartunik.

Pilersaarutit misissuiffigineqarsimasut arlallit, toqqaannartumik Kommune Qeqertalik attuumassuteqarput. Tassaallutillu:

Angallannermut ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaa annertunerusumik atuarsinnaavat, uani: http://www.transportkommissionen.gl

Pinngortitap illersorneqarnissaanut soqutigisat

Kommune Qeqertalimmi masarsoqarfiit timmissat erniorfigisartagaat arfinillit toqqarneqarsimapput timmiaqarfillu eqqissisimatitaq ataaseq, taakku kommunep pilersaarusiorfigineranut ilaatinneqassapput. Masarsoqarfiit arfiniliusut tassaapput:

Timmissanik eqqissisimatitsivik tassaavoq:

Eqqissisimatitsivissatut soqutigisat

Eqqisisimatitsinermi piujuaannartitsinermilu soqutigisat ilagaat nuna tamakkerlugu eqqissisimatitat, nunaminertat eqqissisimatitat, illut eqqissisimatitat, tamakkulu tamarmik kommuneplanimut ilanngunneqartussaapput. Tamakkua saniatigut illoqarpoq eriagisarialinnik, kommunimiit toqqarneqarsimasunik.

Nuna tamakkerlugu eqqissisimatitat Kommune Qeqertalik makkuupput:

Kommune Qeqertalik nunaminertat eqqissisimatitaasut makkuupput:

Illut eqqissisimatitat tassaapput illut immikkuullarissumik titartagartallit imaluunnit kulturikkut oqaluttuassartallit nuna tamakkerlugu nalilimmik sunniutillit. Illumi eqqissisimatitami piumasaqaataavoq, piginnittup illumik aserfallattaaliuinissaa, silataatigut iluanilu, allannguinerit annertuut annikitsullu Kulturikkut Kingornussarsianut Siunnersuisooqatigiinniit siumoortumik akuersissumik pissarseqqaarnissamik piumasaqaatitaqarput. Pineqartoq naleqqussarneqartarpoq, Eqqissisimatitsisarneq aamma allatigut kulturikkut eriagisassanik kulturikkut kingornussatut illersuineq pillugu Inatsisartut Inatsisaat nr. 11, 19. maj 2010-meersoq naapertorlugu, Kalaallit-Nunaannilu Katersugaasivissuaq tassaavoq, illunut eqqissisimatitanut tunngatillugu aaliangiisinnaassuseqartoq.

Kommune Qeqertalik illut eqqissisimatinneqartut makkuupput:

Qasigiannguit:

Qeqertarsuaq:

Aasiaat:

Illut eqqissisimatitat allattorsimaffiat takusinnaavat uani: www.natmus.gl.

Naggataatigullu illoqarpoq eriagisarialinnik nunap immikkoortortaanut imaluunnit sumiiffimmi pingaaruteqartunik, tamakkualu kommunit kommuneplaniisigut toqqarneqarsimapput. Kommunit periarfissaqarput illut eriagisariallit aserfallattaalineqarnerinut aningaasanik tapiissuteqarsinnaanermut. Illunik eriagisarialinik isaterinissaq, allanngortitsinissarluunniit, akuersissummik pisariaqartitsivoq.

Aatsitassarsiorneq pillugu soqutigisat

Råstofudviklingen kan potentielt set få en afgørende betydning for kommunen og landet som sådan. Forvaltningen af råstofområdet varetages på nationalt niveau af Råstofdirektoratet. Råstofdirektoratets primære opgave er en løbende administration af forundersøgelses-, efterforsknings- og udnyttelsestilladelser på råstofområdet. Direktoratet er indgang til al myndighedsbehandling på området.

Aatsitassaqarnermut tunngasut Aatsitassanut inatsisikkut naleqqusarneqarput. Aatsitassat pillugit ingerlatallu tamatumunnga pingaarutillit pillugit inatsisartut inatsisaat nr. 7, 7. december 2009-imeersoq. Inatsisip naleqqusarpai misissueqqarnernut, misissueqqinnernut aamma kulbrintinik aatsitassanillu atuisinnaanermut akuersissutit. Aatsitassanut aqutsisoqarfik (AIA) susassaqarfit attuumassuteqartut peqatigalugit aatsitassanut tunngassutilinnik aqutsiviuvoq. Aatsitassanut inatsisip saniatigut pineqartoq naleqqussarneqarpoq maleruagassat arlaqartut aqqutigalugit, tamakkua Aatsitassanut pisortaqarfiup quppersagaani nassaarineqarsinnaapput: www.govmin.gl

Hvis du som borger ønsker at søge en småskalatilladelse, eller som selskab ønsker at søge en forundersøgelses-, -efterforsknings-, eller udnyttelsestilladelse til råstofferne olie og mineral, skal du søge hos os. Vi koordinerer derefter indsatsen med andre enheder, der støtter myndighedsbehandlingen. Et princip der sikrer en effektiv sagsbehandling.

Kingullermik iluarsineqarpoq 9-1-2018