Inuussutissarsiutit aamma angallannermi periarfissat

Aalisarneq aamma umiarsuliveqarneq

Kommunimi umiarsualiviit tulaffiusartullu tamarmik Namminersorlutik Oqartussanit pigineqarput. Sanaartukkat taamaalillutik nunatsinni inuiaqatigiinni pingaaruteqarluinnartumik inissisimapput, tassami inuussutissarsiutit pingaarnerit soorlu aalisarneq takornariaqarneq kiisalu nioqqutissanik assartuneq, tamakkunannga pinngitsuuisinnaangillat. Umiarsualiviit assigiinngisitaaqaat, angissutsiminnut, atorneqarnerminnullu tunngatillugu, assigiinngitsunullu pingasunut immikkoortinneqarsinnaallutik: Umiarsualiviit imarpikkoortaatinik tulaffigineqarsinnaasut, umiarsualiviit pajuttaatinik tulaffiusartut, aamma umiarsualiviit nunaqarfinnut an-gallassinermi atorneqartartut.

Umiarsuliaviit, umiarsuillu ingerlaarnerat, nunarsuup sinnerani nunattalu iluani assartuinermi, pingaaruteqarluinnartuupput. Assartueriaatsit assigiinngitsut marluusut tamarmik Royal Arctic Line A/S-mit ingerlatarineqarput. Nunatsinniit avammut assartuineq annerpaartamigut aalisakkanik tunisassianik toqqammaveqarpoq, nunatsinnulli assartorneqartartut tassaanerullutik inissialiornermut sanaartornermullu tunngassuteqartut, aamma nioqqutissat. Taamaattorli 2009-p kingornatigut assartorneqartartut annertussusaat malunnaatilimmik appariaateqarsimapput, nunarsuaq tamakkerlugu aningaasaqarnerup iluani ajornartorsiuteqartoqarnerata kingunerisaanik.

Aalisarneq – pingaartumik raajarniarneq, qaleralinniarneq saattuarniarnerlu – tassaapput inuussutissarsionermi suli tunngavinni pingaarnerpaartaasut, nunattalu aningaasarsiornerani aaliangiisumik pingaarutillit. Tamanna aamma Kommune Qeqertalik atuuppoq, nunatta kitaani sinerissap annerpaataanik sineriaqartumi, aalisakkanillu tunisassiornermi, tunisassiorfinnik tunitsivinnillu peqarnerpaaffiusumi.

Ukiuni kingullerni akitigut ineriartornerup, nunarsuarmi niuernermi akitigut appariartorfiusup, ajoraluartumik, aalisarnermik inuussutissarsiummik, tatisisimavoq. Tamatuma kinguneranik, pisariaqarsimavoq aalisakkat pisaasartut amerlassusaasa qaffaavigissallugit, aamma, ataatsimut isigalugu, periaatsinik allanngortitsissalluni, ilaatigut tunisassiorfinnut tamatumunnga attuumassuteqartunut tunngatillugu. Royal Greenland – ingerlatsivittut annerpaatut – eqiterutsitsisariaqarsimavoq aammalu tunisassiorfinnik tunitsivinnillu matooraasariaqarsimalluni. Taamaalilluni Royal Greenland ullumikkut, kommunip iluani summiiffinni arlalinni, 4-nik tunisassior-fiuteqarpoq 4-nillu tunitsiveqarluni. Aaliasarnermik inuussutissarsiuteqarnerup iluani allannguutit, aamma 2000-miilli sutigut tamatigut nukillaariartortoqarnera, malugineqarluarput, pingaartumik nunaqarfinni, tunitsivinnik matusiffiusimasuni, innuttaasut amerlassusaat sulisoqarniarnerlu qiviaraanni.

Nunarsuaq tamakkerlugu unammilleqatigiinneq annertusiartuinnartup, silallu pissusaasa allanngoriartornerisa nunatta imartaanut sunniutaat, siumut eqqarsarluni naaperiarneqassappata, aalisarnermik inuussutissarsiutit iluanni, annertoruujussusarnik aningaalissuteqartoqarnissaa pisariaqartinneqarpoq. Aningaasaliissutaasut aalisariutit namminneq nutarterneqartuarnerannut sammitinneqarlutillu, aamma minnerunngitsumillu talittarfinnut amerlanerusunut pitsaanerusunullu, taakkununngalu atatillugu tunitsivinnut amerlanerusunut, tunngapput.

Naggataatigut – minnerunngitsumillu – umiarsualiviit ilaasunik angallassinermut, umiarsuarsuillu atorlugit takornariartitsinermut, pingaaruteqarluinnarput. Imaatigut angallassineq ukiup ingerlanerani sikusarnera apeqqutaatillugu allanngorartarpoq, aasaaneranilu angallattoqarnerusarluni. Ilaasunik angallassinermi angallassisut pingaarnerit tassaapput, Arctic Umiaq Line, Disko Line, aamma Royal Arctic Byg-deservice, tamarmik Kommune Qeqertalik sullissisuusut. Silap pissusaata allanngoriartornera kiisalu angallannermi pissutsinut piumasaqaatit nutaat takornariaqarnermi annertusisamik suliniuteqarnissami piumasaqaataasut taamaalilluni amerlanerit aamma umiarsuit anginerit – assersuutigalugu umiarsuit takornariartaatit tikissinnaalernerannik kinguneqarumaarut, tak. ”Turisme”-mi immikkoortortaq, tassani siumut isigisumik kommunimi umiarsuit takornariartaatit siuarsarnissaannut immikkut samminninnissami isiginiarneqarumaartoq.

Tamatuma saniatigut Naalakkersuisut umiarsualiveqarfittut oqartussaassuseqarfinnik toqqaanikuupput taakkulu aamma Kommune Qeqertalimmi pilersaarusiornermut ilanngussuunneqartariaqassallutik.

Timmisartuussineq

Timmisartuussineq nunatsinni angallannermi qitiulluinnartuuvoq, ullullu tamaasa nassiussanik ilaasunillu angallassinermi atorneqartarluni. Timminersartunut mittarfiit, heliportit, helistop-illu Kommune Qeqertalik sumiiffii sammivilersuutit pingaarnerit pillugit nunap assiliornerani takuneqarsinnaapput. Sanaartukkat tamakkua Mittarfeqarfiit pigisaraat ingerlataralugillu. Aasiaat suluusalinnut mittarfimmiit sullinneqarput kisiannili illoqarfit nunaqarfiillu allat qulimiguulinnut mittarfinniit sullinneqarlutik, nunaqarfiilli amerlanersaat heliporteqarlutilluunnit helistop-eqarput. Nunaminertat timmisartuussinermut atugassiissutaasimasut tamarmik, isumannaallisaanermut killeqarfeqarput, makkua pillugit, isikkiviup, mikkiartortarfiullu akornusersuuteqannginnissaat il.il.. Isumannaallisaanermi killeqarfiit nunaminertat atorneqarnissaannut pituttuisuuppuut, makkununga tunngatillugu, sanaartukkat portussusissai taamaalilluni aamma siunissami illoqarfiit alliartorfissaannut.

Timmisartuussineq aqqutigalugu angallannermi periarfissanik ineriartortitsineq, kommunip illoqarfiini periarfissat atorneqarnissaannik pilersaarutit ataatsimut isigalugit, pingaarutilittut inissisimavoq – minnerunngitsumik kalaallit nunataata kitaata avannaani takornariaqarnermik sullissineq siuarsarniarlugu. Illoqarfinni pingasuni, ullumikkut timmisartunit suluusalinnit kiffartuussiveqanngitsuni – Kangaatsiaq, Qeqertarsuaq aamma Qasigiannguit – pilersaarusiorfiup atuutilersussap ingerlanerani, sumiiffinni taakkunani, mittarfiit inissiffigisinnaasaat pillugit misissuisoqassaaq.

Aasianni suluusalinnut mittarfik Kommune Qeqertalimmi kisisartaavvoq. 2019-imut aningaasanut inatsimmi Kalaallit Nunaanni nunap immikkoortuini nutaanik arfineq marlunnik mittarfiliortoqassasoq aalajangerneqarsimavoq. Taakkuninnga pingasut Kommune Qeqertalimmi illoqarfinni Kangaatsiami, Qasigiannguani aamma Qeqertarsuarmi inissisimassapput. Taamaattumik maannakkut najukkami pissutsit misissorneqassapput nunap immikkoortuini siunissami mittarfissat inissiffissaat pitsaanerpaat nassaarinissaat siunertaralugu. Tassani nunamik suliaqarnerit, timmisartornikkut teknikkikkut pissutsit silaannaap pissusaanut atasut, anori aamma silaannaap naqitsineranik anoraasuartarnerit, Avatangiisinut sunniutissaanik misissusinerit kiisalu inuiaqatigiinni kinguneqaatissatigut misissuinerit ilanngullugit. Aammattaaq Naalakkersuisut najukkami misissuinissaanni innuttaasut aamma kommuni. Tassani qaqqanut, imermut aamma nunamut sanilliullugu pitsaanerpaamik inissiffissaa misissorneqassaaq. Taamatuttaarlu pingaaruteqartigaaq inissiiffissap illoqarfimmut sapinngisamik qaninninnerpaamiinnissaa. Kommunimi nunap immikkoortuini mittarfissai taamaalillutik najukkami illoqarfinnut pingasuusunut aamma pingaarnertut illoqarfimmut Aasiannut aammalumi taamaalilluni Kalaallit Nunaata sinneranut pitsaanerusumik ataqatigiissitsilissapput. Mittarfiit nutaat illoqarfinni inuussutissarsiutitigut ineriartortitsinissami pisariaqarluinnrput minnerungitsumiok takornariaqarnerup siiuarsarnissaani kiisalu illoqarfiit akornanni angallannermi annertuumik akikillisaassallutik.

Aatsitassanik tunisassiorneq

Aatsitassarsiornerup iluani ineriartornissamut periarfissat ilaatigut ikummatissanik imerpalusunik aamma aatsitassanik imaqarpoq tassanilu suliaqarfimmi ukiorpaalunni misissueqqissaarnerit ingerlanneqartarsimallutik. Aatsitassarsiorneq eqqarsaatigalugu tigussaasumik piiaanissaq eqqarsaatigalugu suliaqartoqarpoq taamaattorli suli killilimmik. Uulia gassilu eqqarsaatigalugit Qeqertarsuup kitaani aamma Baffin Bugt-imi missuinerit killeqartut aamma aallarniutaasumik misissuinerit ingerlanneqarsimapput.

Suliffissuaqarnermi tunisassiaq nutaaq tassaavoq imeq puilasuneersoq imaluunniit imaani ilulissaniit tigooqqaanikkut ingerlanneqarsinnaasoq. Imeq puiaasaaqqanut poortorlugu imiliaralugu, immiaaraliaralugu, sikuliaralugu assigisaannilluunniit tunisassiaralugu ingerlanneqarsinnaavoq. Kommune Qeqertalimmi ilaatigut Qeqertarsuarmi tunisassiorfeqarpoq.

Takornariaqarneq

Kommune Qeqertalik ataatsimut isigalugu takornariaqarnermi periarfissanik ulikkaarpoq – Nunatsinni annertunersaagunartumik. Taamaattumik takornariaqarneq, aningaasatigut imminut nammattumik ingerlalernissamut, qularnaatsumik matuersaataavoq, ilaatigut kommunip illoqarfiisa nunaqarfiisalu arlallit ingerlaannarnissaannut tunngavimmut ikorfartuutaasinnaalluni, aammattaarli Avannaani siumut sammisumik aningaasaliissuteqarnissamut tunngavissamik pilersitsissutaasinnaalluni. Nunap immikkoortuani qeqertarsuup tunua eqqqaalu takornariaqarnermut suli aallaaviusussaavoq, matumani issittumi misigisassat kajungernartullu aallaavigalugit – ilaatigut qimussernerit, umiarsuarmik takornariartaatinik angalanerit, arfernik takusasssarsiornerit, arsarnerit, pisuttuarnerit aamma nunaqarfinnut tikeraarnerit ilanngullugit.

Ineriartortitsinissamut periarfissat annertoqaat, taamaattorli neqeroorutinut atuumalluinnarlutik, matumani eqqarsaatigineqarput, umiarsualiviit, mittarfiit, unnuinissamut periarfissat il.il., sumut inissinneqarneri aamma pitsaassutsit. Attuumassuteqarnermut tunngasoq assingusoq alla tassaavoq, inuussutissarsiutit offshore-ip kingunerisaatut pilersimasut ineriartortinnerat, ilaatigut aatsitassanik siammarterinermut, suliareqqiinermut aamma sulisussarsiornermut tunngatillugu. Kommuneplanip iluaniipput nunaminertat atugassiissutigineqarsimasut arlalissuit, sulili atorneqanngitsut, aallaavittut pisarialittut atorneqarsinnaagaluartut, soorlu takornariaqarnermik inuussutissarsiuteqarnerup, siumut sammisumik ineriartortinneqarnerani.

Piffissami pilersaarusiorfiusumi allannguutit annersarisassaasa ilagaat Ilulissanik mittarfik nutaaq anginerusorlu nunatta iluinnaani mittarfittut atuussinnarluni nunat tamalaat akornanni timmisartunik anginerusumik tigusisinnaanngortussaq. Allannguut Kommune Qeqertalimmut takornariaqarnermut pitsaasumik annertuumillu sunniuteqartussaq, soorlu aamma kommunimut sanilitsinnut Avannaata Kommunianut aamma ilaatigut Qeqertarsuarmut aamma Aasiannut ajornannginnerusumik tikinneqarsinnaalissallutik.

Silap pissusaasa allanngornerat, ataatsimut isigalugu asimukarsinnaanerup ajornannginnerulerneranik, kinguneqassaaq, umiarsuliviillu ilaat ukioq kaajalallugu angallavigineqarsinnaalissallutik. Tamanna pissutigalugu, sinerissami sumiiffinni alianaatsuni, soorlu Qeqertarsuup Tunuani, kommuneplanikkut nutaanik illuaqqiorfissatut aasarsiortarfiliorfissatullu nalunaaqutserneqarsimasuni – takuuk immikkoortortaq ”Asi”, takornariat illuaraannik, takornariallu unnuiffigissinnaasunut assingusunik, pilersitsiortornissamut soqutiginninneq annertusiartorpoq.

Aammattaaq kommuneplanimi ilaatinneqarput qimussit aqqutaat, aqqusineeqqat pisuttuarfissiallu, takornariaqarnermik inuussutissarsiuteqarnermut iluaqutaasut. Siunertarineqarpoq, aqqusineeqqat asimilu pisuttuartarfiit ataavartumik alleriffigineqarlutillu inerartortinneqartuassasut, qimussillu aqqutaat isumagineqarlutik.

Qimussit aqqutaat takornariartitsinermut atatillugu pingaarutilerujussuupput. Taamaattumik illoqarfiit nunaqarfiillu amerlanersaat nunaminertanik immik-koortitsinikkuupput, qimmilivittut atorneqartussanik – sumiiffiit ilaanni ”qimmit qeqertaat” atugaapput. Siumut isigaluni, nunaminertat tamakkua pigiinnarneqarnissaat, aammalu sumiiffiit ilaanni periarfissanik allilerisoqarnissaa, pingaartinneqarpoq. Pilersaarusiorfimmi atuutilersussami, kommunimut tamarmut qimmeqarnermut qitsuuteqarnermullu malittarisassanik suliaqartoqassaaq, kommuneplanimut immikkoortutut ilanngunneqartussamik.

Inuussutissarsiutit allat

Nunaminertat kommunip inuussutissarsiuteqarfii aamma umiarsualiveqarfii amerlasuut – aalisarnermut attuumassuteqartunik ingerlatsiviit sanaartukkallu ilanngullugit – inuussutissartiunik allarpassuarnik ilaartorneqarsinnaapput, soorlu assassorluni suliffeqarfinnik mikinerusunik, sullissinermik inuussutisarsiuteqarfinnik, quersuarnik, assartuussivinnik tunisassiorfinnillu. Illoqarfinni mikinerusuni nunaqarfinnilu nunaminertat sissamut qanittumiipput, illoqarfinnili anginerulaartuni illoqarfiit iluini immikoortortani allani ”inuussutissarsiuteqarfinnuinnaq” atugassanik nunaminertaqarluni. Nunaminertani inuussutissarsiutinut umiarsualivinnullu atorneqartuni nalinginnaavoq, nipiliorfiuneri isumannaallisaanissarlu pissutigalugit, assersuutigalugu, tankeqarfinnut peqqumaasiviillu ilaannut, ungasissusissamik piumasaqaateqartoqartarnera.

Ataatsimut isigalugu kommunip illoqarfiini nunaqarfiinilu inissaq inuussutissarsiutinut atugassaq 480 ha-nut naapertuuppoq. Naatsorsuutigineqarpoq kommuneplanip ukiuni 12-ni atuuffigisassaani, pisariaqartitsinermut matussutigissallugu, naapertuuttoq. Taamaattumik kommuneplani inuussutissarsiutinut atugassanik nunaminertanik nutaanik atugassaqartitsinngilaq.

Aqqusernit

Kommunimi aqquserngit illoqarfimmiinnangajak siassimapput kiisalu nunaqarfinni pingaarnertut aqquserngit pitsaannginnerusut, najukkami aqquserngit aamma aqquserngit namminersortunit pigineqartut, qamutinut illernit kiisalu nunaqarfinni pisuinnaat aqqutaat.

Siunertaasoq tassaavoq, illoqarfiup ineriartorneranut atatillugu aqqusernit ineriartortinneqassasut – matumani illoqarfiup immikkoortortaa nutaaq, inuussutissarsiutinut immikkoortortaq nutaaq – minnerunngitsumillu – umiarsualivik, timmisartut mittarfiat aamma heliporte nutaaq, nunatsinni angallannermi pissutsinut tunngavippiaasut. Ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu silannaap pissusaasa allanngornerat sunniuteqalersinnaavoq, kommunip iluani illoqarfiit nunaqarfiillu imminnut qaninnerusut akornanni aqquserniortoqarsinnaalerluni, taamaalillunilu innuttaasut nikerarsinnaanerat annertusarlugu. Kisiannili, aqquserniassanut annertunerusunut aningaasartuutit, Namminersorlutik Oqartussanit isumagineqartarput.

Kommunimi aqqusineqarnikkut pissutsit kommunimi pilersaarut aqqutigalugu misissuataarneqarpoq, ingammik aqquserngit ilusaat aamma aqquserngiassat nutartikkat immikkut sammineqarlutik. Tamanna Kommune Qeqertalimmi aqqusinerpassuit nutarterneqarnerannik aamma atorunnaarsinneqarnerannik kinguneqassaaq. Aqquserngit ilaat biilinut uninngasarfiliarineqassapput aallalli aqqutigineqarsinnaanerat pillugu pitsanngorsarneqassallutik. Aammattaaq illoqarfinni aamma nunaqarfinni aqqusinertut ingerlaarfissiat pitsaassusaat aqqutigineqarsinnaanngorlugit.

Pisuinnaat aqqutaat aamma uninngaarfik angallattunit assigiinngitsunit atorneqarsinnaasoq ”Shared Space” aamma soqutigineqartorujussuupput 2030-llu tungaanut pilersaarusiorfimmi aamma immikkut sammineqassallutik. Aqquserngup sinaani uninggaarfiit aamma inuinnat aqqutaat allilerneqassapput tallilerneqassallutillu, taamaalilluni pisuinnaat ingerlaarfigisinnaasaat nukittorsarneqassallutik kiisalu illoqarfiit iluini taamaalilluni pitsaanerusunik atassusiisoqarsinnaalissalluni.

Ullumikkut aqqusernit atuuttut, aqquserniassatullu pilersaarutaasimasinnaasut, illoqarfinnut nunaqarfinnullu ataasiakkaanut sammivilersuutit pingaarnerit pillugit nunap assiliornerini takuneqarsinnaapput.

Kingullermik iluarsineqarpoq 9-1-2018