Akunnaaq nunaqarfiit pingasut Aasiannut atasut ilagaat, illoqarfimmiit 23 km-it missiliorlugit kangisinnerusumiittoq qeqertami Akunnaap Nunaanik atilimmi. Nunaqarfik 1850-mi asimioqarfittut tunngavilerneqarpoq, tunngavilerneqarnissani sioqqulluguli inoqarfiusimalluni.
Aaliangersakkat aamma Immikkoortu
Aalajangersakkat nalinginnaasut kommunimi illoqarfinnut, nunaqarfinnut asimullu tamanut atuupput. Aalajangersakkat nalinginnaasuupput aamma najukkami immikkoortut ilaanni pissutsinik eqqarsaatiginnittuunatik.
Kommunimut pilersaarummi aalajangersakkat
Pingaarnertut aaliangersakkat kommunip nunaminertanik sanaartornissamut akuersissutinik agguaassisarnerani tunngaviupput.
Nunaqarfimmi sullissinermi pissutsit atuuttut inissatigullu neqeroorutit attatiinnarniarneqarput. Ineriartorneq annertunerusoq nunaqarfiup killingata atuuttup iluani pissaaq. Akunnaami sullissinermi pissutsit atuuttut inissatigullu neqeroorutit attatiinnarniarneqarput. Nunaqarfiup alliartoqqissinnaanera killingisa iluini pissaaq. Inuussutissarsiornermut tunngatillugu aalisarneq immikkut nukittorsarneqassaaq ineriartortinneqarlunilu, taamaattumillu nunaminertamik naammattumik annertussusilimmik immikkoortitsisoqartariaqarpoq, tunitsivinnut nutaanut, talittarfimmut, aalisartullu ilitsiviinut atorneqartussamik. Nunaqarfimmi eqqaanilu takornariaqarnermi periarfissat missuiffigineqarlutillu atulersinneqartariaqarput. Peqatigitillugulu illuliat naleqquttut aamma ataatsimoorluni periarfissat, silami illullu iluani, qulakkeerneqartariaqarput, ilaatigut illut atorneqaratik napaannartut nutaamik eqqarsarnikkut, illuni ataatsimoorfiusartuni neqeroorutinut annertusaatitut ilanngutsinnerisigut. Nunaqarfiup avatangiisaani pissutsit pitsanngorsarneqartariaqarput, eqqaaveqarfimmik naleqquttumik atugassiisoqarneratigut allatigullu.
1980-miilli innuttaasut amerlassusaat (196) affaannanngorsimapput maannakkullu 2017-imi 88-inut apparsimallutik. Taamaattumik innuttaasut amerlasssusaat suli appariartussasoq naatsorsuutigineqarpoq. Innuttaasut amerleriaateqarnissaat naatsorsuutigineqanngimmat, pilersaarusiorfiup ingerlanerani pingaarnertut pisariaqartinneqassaaq, isaterinernut atatillugu nutaanik illuliortoqartarnissaa, illulianik utoqqaat pisariaqartitsinerannut naapertuuttunik aamma ilaqutariit illuinik.
Illut amerlanersaat tassaapput ilaqutariit illui ataasiakkaat siammasissut qaliaqanngitsut imaluunnit aappaa avillugu qaliallit. Pissutsit aallaavigalugit illut amerlasuut pisoqaangaatsiarput 1960 sioqqullugu sanaajusimasut. Nunaqarfimmi inissiat 40-it missaannut nunaminertanik sanaartorfigineqanngitsunik peqarnissaa nalilerneqarpoq.
Suliffiit pioreersut pingaartumik aalisarnermik piniarnermillu inuussutissarsiutinut, ukiup qanoq ilinera apeqqutaatillugu aalisakkerivimmi tunisassiornermut aamma assassorluni inuussutissarsiutinut attuumassuteqarput. Tamakkua saniatigut kiffartuussiveqarfinni, pisiniarfimmi, atuarfimmi kommunillu nunaqarfimmi ingerlatsiviini assigiinngitsuni, allaffinnilu suliffissaqarpoq.
Aasiaat eqqaanni nunaqarfiit pingasut 2015-imi katillugit suliffissaaleqisut procentiat 10,2-ujuvoq, tamannalu Aasianniit (8,2) qaffasinneruvoq kisianni Kommune Qeqertalimmi assiliaq assigiinnangajallugu. Tamanna kommunini agguaqatigiissitsinermut (10,7)-imut naapertuuppoq taamaattorli nuna tamakkerlugu agguaqatigiissitsinermit (9,1%) qaffasinnerulaarluni.
Akunnaaq pinngortitap nammineq ilusiligaanik talittarfeqarpoq tassani talittarfik, umiatsiaaqqanut qaqitsivik aamma umiatsiaaqqanut puttasut piupput. Talittarfimmit kangimut talittarfittut oqartussaaffeqarfittut Naalakkersuisut toqqarnikuuvat.
Kommuneplani malillugu sanaartorfiusinnaasoq sinneruttoq. Inuussutissarsiutinut. umiarsualivinnullu atorneqarsinnaasoq 2.000 m² missingaat.
Nunaqarfik helistop-imiit sullinneqarpoq, taannalu ukialunnguit matuma siorna-tigut nunaqarfiup kitaani maannakkut inigisaminut nuunneqarnikuusimavoq.
Aqqusernit pingaarnertut, kimmut-kangimut tele-sakkortusaaveqarfianiit iliveqar-fimmiillu kangimut helistop-ip, nunaminertaq E-p, eqqaavissuullu tungaanut sammisuuppuut, umiarsualivimmut oqaluffimmullu tukingasunik sammisortaqarlutik.
Innaallagissiorfik diesel-imik ingerlateqarpoq, imermillu pilersuineq nunap qaavata ernganik, aqqusersuutit maqitsisarfiillu aqqutigalugit, ingerlanneqarpoq. Nukissiorfiit ingerlatsisuupput. Nunaqarfimmi illut oliefyr-it atorlugit kiassagaapput. Eqqakkat eqqaavissuami nunaqarfiup kitaatungaaniittumi katersorneqartarput, aamma tassani unnuaanerani eqqakkat iginneqartarput, Nunaqarfiulluunniit ikuallaaviani ikuallanneqartarlutik. Pilersaarutigineqarpoq eqqaavissuup ikuallaasarfiullu naleqqunnerusumut inissinneqarnissaat. Eqqakkanut ulorianaatilinnut saviminikunullu aaqqissuussisoqarnikuunngilaq.
Nunaqarfik; oqaluffeqarpoq (1908-mi sananeqarsimasumik), nakorsiartarfeqarpoq, tunitsiveqarluni, kommune sannaveqarpoq, errorsisarfeqarlunilu sannavittalimmik, kiisalu KNI Pilersuisoq pisiniarfeqarpoq.
Nunaqarfik meeqqanut atuarfeqarpoq (Aadap Atuarfia) 15-nit missiliorlugit atu-artulik.
Oqaluffik (B153), niuertorutsip illua 1926-mi sanaaq (B85), tarajorterivik 1948-meersoq (B75) aamma quersuatoqqat ( B71, B81, aamma B83) eriagisassatut toq-qarneqarsimapput.
Katersortarfeqarpoq aamma nunaqarfiup helistop-illu akornanni nunaminertamik arsaattarfeqarpoq.
