Illoqarfiit ilusaat aamma innuttaasut nikerarnerat

Illoqarfiit ilusaat

Kommunimi inuit najugaqassusaat imaappoq illoqarfiit sisamat aamma nunaqarfiit 8-it, katillugit 6.500 missaanni inoqartut. Illoqarfiit aaqqissuunneqarput Aasiaat pingaarnertut qitiusumillu allattoqarfittut inissilluni, kiisalu Kangaatsiaq, Qasigiannguit aamma Qeqertarsuaq nunaqarfinnut illoqarfittut qiterisaqarfinngorlutik. Illoqarfiit nunaqarfiillu amerlanerit Qeqertarsuup (Disko) aamma Qeqertarsuup Tunuata kujasinnerusortaani eqiterussimapput.

Aasiaat Qeqertarsuup kangerliumarngata kujataata kitaani inississimasoq kommunimi illoqarfiit annersaraat 3.100-inik inuttaqartoq. Inuussutissarsiut pingaarneq tassaavoq aalisarneq aalisakkanillu tunisassiorneq, aammali Aasiaat illoqarfittut ilinniartoqarfiusutut pingaaruteqarput, kiisalu takornariaqarnermik inuussutissarsiorfittut annertusiartuaarlutik. Aasiaat nunaqarfittai tassapput Akunnaaq, Ikamiut aamma Kitsissuarsuit.

Qasigiannguit illoqarfiuvoq akunnattumik angissusilik 1.100-it missaannik inoqartoq taannalu Qeqertarsuup kangerliumarngata kujataatakangiatungaani inissisimalluni. Illoqarfimmi piniarneq aamma aalisarneq pingaarnertut inuussutissarsiutigineqarput kisiannili aamma takornariaqarnermi sullissinikkut peqataallutik.

Kommunip illoqarfii minnerit tassaapput, Qeqertarsuaq aamma Kangaatsiaq. Qeqertarsuaq Qeqertarsuarmiippoq 850 missiliorlugit innutttaqarluni. Kangaatsiaq Davis’ip Imartornganut sammisoq kommunip illoqarfiisa kujallersaat 550 missiliorlugit innuttaqartoq. Illoqarfiit taakkua aalisarnermik piniarnermillu inuussutissarsiuteqarfiupput, aammattaarli takornariaqarneq aqqutigalugu, qajartortitsinernik, qimussertitsinernik, qaqqani pisuttuartitsinernik, angallatinik angalaarnernik, umiarsuarnik takornariartaatinik, nunaqarfinni takusassarsiortitsinernik il.il., ingerlatsiviulluarlutik.

Qeqertarsuup nunaqarfittaraa Kangerluk, Kangaatsiaq sisamanik nunaqarfittaqarpoq (Attu, Iginniarfik, Ikerasaarsuk aamma Niaqornaarsuk).

Ilulissat kangerluanni takornariaqarnermi ineriartortitsineq pitsaasoq aammattaaq Kommune Qeeqertalimmut sunniuteqarpoq Kangerluup orninnissaanut kajuminnerulersitsisuummat kiisalu Ilulissani mittarfik nutaaq aamma nunatta avannaanut tamarmut nukiitorsaasussaasoq.

Innuttaasut nikerarnerat

Ataatsimut isigalugu Kalaallit Nunaata inuisa 12 %-ii Kommune Qeqertalimmi najugaqarput, ulloq 1.1.2017 kommunip illoqarfiini sisamaasuni 6.500-inik inoqarluni (87 %) nunaqarfiit arfineq pingasuusuni ilanngullugit (13 %). 2007-imiilli kommunimi nunaqarfinni innuttaasut 3 %-ii illoqarfinnut nutsersimapput, tamannalu nunatsinni tamarmi ineriartornermut naapertuuppoq ingammi8k nunaqarfiit inukilliartorlutik kisiannili aamma annikinnerusumik illoqarfiit ilaallutik. Tamanna aamma taararsorneqarsinnaavoq uani tassa ukiuni qulini kingullerni kommunimi innuttaasut katillugit 500-inik ikileriarsimammata (7,1%), tamannalu Kalaallit Nunaanni agguaqatigiisstisinermiit appariaataavoq annertungaatsiartoq 1,4 %. Appariarneq annertunerusumik procentinngorlugu kommunip nunaqarfiini pivoq (inuit 247-it), aamma illoqarfinni minnerusuni (251). Taamaattorli innuttaasut ikiliartornerat annikitsuaraannaasimavoq - taamaanginnajalluni – illoqarfinni aamma nunaqarfimmi.

Siunissamut isigigaanni ukiuni 2016-2030-mut ukiuni tulliuttuni 15-ini eqqoriaataapput innuttaasut 1.800-inik ikileriaateqarumaarput. Ineriartornerulli assigiinngisitaarnissaa natsorsuutaavoq tassa illoqarfiit ingammik illoqarfiit pingaarnersaanni Nuummi innuttaastu amerlinissaat naatsorsuutigineqarluni. Tassunga atatillugu Kommune Qeqertalimmiit illoqarfinnut kommunip avataaniittunut ingammik Nuummut annikinnerusumik nutsertoqarnissaa ilimagineqarpoq. Aamattaaq takukk nalunaarusiami killiffik pillugu paasissutissat.

Qaasuitsup kommunerisimasaanut '2016-imut missingiut'-mi 2030-ip tungaanut nunap immikkoortuani inuit 2.600-inik appariaateqaartussaapput. Eqqoriaaneq iklloqarfinnut aamma nunaqarfinnut aggulunneqanngilaq naatsorsuutigineqarporli illoqarfinni nunaqarfinnilu ineriartorneq assigiinngitsorujussuusoq, kiisalu siunissami ineriartorneq ukiuni kingullerni piviusumik ineriartornsimanermut assigusorujussuussalluni, tassani Kommune Qeqertalimmi nunaqarfiit illoqarfinniit annertunerusumik procentitigut appariaateqartarlutik.