Ikamiut Qeqertarsuup Tunuata kujasinnerusortaaniippoq qeqertami ateqaatigisamini. Nunaqarfimmiit Qasigiannguanut avannamut kangiatungiminiittumut 36 km missiliorlugit ungasissuseqarpoq, kimmullu Aasiannut 40 km missiliorlugit.
Nunassiortorneq 1817-p missaani aallartissimavoq, aatsaalli 1848-mi asimioqar-finngortinneqarsimalluni. Nunaqarfik marlunnik immikkoortortaqarpoq, narsaamanermit akunnequteqartunik. Pisoqaanerusortaa umiarsualiviup eqqaaniippoq, tassaniippullu handelip illuutai, tunisassiorfik allallu, illulialli kujammut kitaatungaani sanartorneqarsimallutik. Narsaamarnup illuatungaaniipput oqaluffik, atuarfik, illu sullivik aamma illut najugaqarfiit.
Aaliangersakkat aamma Immikkoortu
Aalajangersakkat nalinginnaasut kommunimi illoqarfinnut, nunaqarfinnut asimullu tamanut atuupput. Aalajangersakkat nalinginnaasuupput aamma najukkami immikkoortut ilaanni pissutsinik eqqarsaatiginnittuunatik.
Kommunimut pilersaarummi aalajangersakkat
Pingaarnertut aaliangersakkat kommunip nunaminertanik sanaartornissamut akuersissutinik agguaassisarnerani tunngaviupput.
Nunaqarfimmi sullissinermi pissutsit atuuttut inissatigullu neqeroorutit attatiinnarniarneqarput. Ineriartorneq annertunerusoq allanngortiterinerillu nunaqarfiup killingata atuuttup iluani pissapput. Aalisarnermik inuussutissarsiuteqaneq attatiinnarneqassaaq nukittorsarneqarlunilu, taamatuttaaq takornariaqarnermi periarfissat annertunerusumik qulaajaavigineqassapput. Ikamiuni sullissinermi pissutsit atuuttut inissatigullu neqeroorutit attatiinnarniarneqarput. Ineriartorneq annertunerusoq illuliorfioreersup kitaatungaani pissaaq. Aalisarnermik inuussutissarsiuteqarneq attatiinnarneqassaaq nukittorsarneqarlunilu, ilaatigut angallannermi pilersuinermilu periarfissat pitsaanerulersinnerisigut, aammalu takornariartitsinermi periarfissat annertunerumik misissuiffiginerisigut. Nunaqarfimmi silami nunaminertani periarfissat katersuuffiusartullu pitsaasut, qullilersorlugit issiavilersorlugillu (bænkinik) pitsanngorsarneqarsinnaapput, nunaqarfinnilu ingerlanneqartartut nunaqarfimmi ataatsimoorfiusartuni eqiterutsinneqarsinnaapput, tamatuma takornariaqarnermi periarfissat annertusineqarnissaannik kissaatigineqartoq ikorfartussavaa. Eqqaavissuaq pitsaanerusumik inissinneqarsinnaavoq.
Piffissami 1980-miit 2000-mut innuttaasut amerlassusaat aalaakkaallutik 100-t missaaniissimapput, 2000-lli kingornagut sukkasuumik ikiliartulersimallutik. Taamaalilluni ulloq 1.1. 2017 nunaqarfimmi innuttaasut 56-usimapput. Tassaanerupput inuusuttut nunaqarfimmi ilinniagaqarnissamut periarfissanik amigaateqarnertik pissutigalugu nunaqarfimmiit aallagartut.
Ikamiuni inoqutigiit 22-upput, agguaqatigiisillugulu inoqutigiinni tamani inuit 2,5-upput – Aasianni (2,3-miit) qaffasinnerulaarluni. Ulloq 1. Januaari 2010 nunaqarfik 37-nik inissiaqarpoq, tamarmik ilaqutariit ataasiakkat illugisaannik.
Nunaqarfimmi illorpaaluit inoqanngillat. Siunissami innuttaasut malunnaatilimmik amerleriaateqarnissaat naatsorsuutigineqanngimmat, pilersaarusiorfiup ingerlanerani pingaarnertut pisariaqartinneqassaaq, isaterinernut atatillugu nutaanik illuliortoqartarnissaa. Immikkoortortat ilaanni atuuttuni annertunerusumik sanaartorfiusussaanngitsunik (15-it miss.) soqanngilaq. Iliveqarfiit marluusut akornanni aamma sissap tungaanut inissialiortoqarsinnaaneranut periarfissiisoqassaaq. Taamaaliornissaq eqqaavissuup kimmut 200 meterinik nunneqarneranik kinguneqartariaqassaaq.
Suliffiit pingaarnerit aalisarnermik piniarnermillu inuussutissarsiuteqarnermut tunngasuupput. Nunaqarfik tunisassiorfeqarpoq, siusinnerusukkut Arctic Green Food-mit pigineqarsimasumik, tassanilu qalerallit saattuallu suliareqqaarneqart-arsimagaluarput. Aserfallattaaliisoqarsimannginnerali pissutigalugu tunisassiorfik 2012-p aasaani matuneqarpoq. Royal Greenland-ip tunisassiorfik tiguaa, 2013-illu ukiaani iluarsartuussinissap annertussusissaa, atortullu amigaataasut, nalilersuiffigineqassapput, peqatigitillugulu suliffeqarfik, suleqatigiinnissamut periarfiusinnaasut pillugit, sumiiffimmi aalisartunik, oqaloqatigiinnermik aallartitsissaaq.
Aasiaat pigisaanni nunaqarfiit pingasut 2015-imi katillugit suliffissaaleqisut procentii 10,2-ujuvoq tamannalumi Aasiannit (8,2) qaffasinnerulaarpoq taamaattorli Kommune Qeqertalik assilisamut assigulluni. Tamanna kommunit aggguaqatigiissitsinerannut naapertuuppoq (10,7 %), taamaattorli nuna tamakkerlugu aggguaqatigiissitsinermit qafffasinnerulaarluni (9,1 %). Suliffiusinnaasut makkununnga tunngasuupput, aaliasarneq piniarnerlu, pisiniarfik, quersuaq, allaffissorneq, kommunip allaffia, atuarfik, oqaluffik allallu. Ingerlatsiviit amerlanersaat umiarsualivimmut qanittumi inissitaapput.
Nunaqarfimmut takornariartoqartarnera annikippoq, naatsorsuutigineqarporli an-nertunerusunik periarfissaqassasoq assersuutigalugu, pisuttuarneq/tupersimaarneq, aalisariarneq aamma nunaqarfimmi namminermi takornariarneq.
Kommuneplani malillugu sanaartorfiusinnaasoq sinneruttoq. Inuussutissarsiutinut. umiarsualivinnullu atorneqarsinnaasoq 2.000 m² missingaat.
Nunaqarfik aqqusineqanngilaq, umiarsualivimmiilli imeqarfiup tungaanut inger-laarfiunerpaaq illineqarpoq, taassumalu saniatigut marlunnik kujammukaartunik illineqarpoq, taakkunannga ataaseq nuunnguami illuliorfiusimasumut, aappaalu atuarfik, helistop-ilu saneqqullugit, eqqaavissuarmut ingerlasoq. Illernit traktorit assigisaalluunnit atorlugit ingerlaarfigissallugit piukkunnarnerupput, aserfallat-taalineqarnissaat pitsanngorsarneqarnisaallu pisariaqarpoq.
Ukiuunerani angallassissutit pingaarnerit tassaapput qimussit aamma snescooterit, aasaneranili nunaqarfik imaatigut tikinneqarsinnaavoq. Umiarsualivik pinngortitap nammineq piliaraa avannamut kimmut malingiaasigaq, umiatsiaaqqanut puttasulik, talittarfilik, kran-ilik kiisalu tunisassiorfiup tungaanut cementikkamik aqqusinilik qarmakkamik illersuutitalimmik. Angallatit aqqutaat itisiligaavoq, pilersuinermi pajuttaatit tulassinnaangortillugit. Ilaasunik angalassineq Disko Line-mit isumagineqarpoq, sikoqanngiffiata nalaani sapaatip akunneranut ataasiarluni pisartumik, nassiussat nunaqarfiliaanneqartarput KNI’p pilersuinermi assartuutai atorlugit. Umiarsualivimmiit aamma qeqertamiit kaajallallugu avammungaatsiaq tassaavoq umiarsualiveqarnikkut oqartussaaffiusussatut Naalakkersuisunit toqqarneqrsimasoq.
Nunaqarfik helistop-imiit, nunaqarfiup qeqqata kujataatungaani inissinneqarsi-masumiit, sullinneqarpoq.
Nunaqarfik Aasianiit pilersugaavoq. Nunaqarfik innaallagissiuuteqarpoq imeqar-feqarlunilu, tanke qerinaveersagaq aasaanerani kuummit qanittumiittumiit ulik-kaarqarlunilu, tanke qerinaveersagaq aasaanerani kuummit qanittumiittumiit imermik immerneqartarpoq. Aasanerani erngup aqqutai atorlugit, tunisassiorfik, KNI, oqaluffik, atuarfik, aasakkut imermut tankit, illoqarfiullu illuisa affaat missiliorlugit pilersorneqartarput. Ukiukkut imeqarfimmi maqitsisarfimmiit imertartorneq atorneqartarpoq. Kiassarneq namminerisamik oliefyr-it kissarsuutillu atorlugit pisarpoq. Nunaqarfik eqqakkanut kuuffilersugaanngilaq, Illu Sullivik eqqaassanngikkaanni. Illulli tamarmik unnuaanerani eqqakkanut tunngatillugu kiffartunneqartarput, imaanut iginneqartartunik. Imeq eqqagaq pinngortitamut kuutsiinnarneqartarpoq. Eqqaavissuaq nunaqarfiup kitaatunginnguaniippoq, kisiannili ulluunerani unnuaaneranilu eqqakkat ikuallanneqartarnerat, nunaqarfiup ilaani tipimik putsumillu ajornartorsiortitsisarpoq. Tamanna pissutigalugu eqqaavissuup 200 meterinik kippasinnerusumut nuunneqarnissaa sivisuumik pilersaarutaanikuuvoq. Eqqakkat navianaatillit saviminikullu aaqqissuussivigineqarnikuunngillat, aamma eqqakkanik ikuallaavik atorsinnaajunnarnikuuvoq.
TELE Greenlandip oqarasuaatit assigissaallu atorlugit attaveqarneq isumagisaraa.
Nunaqarfimmi KNI pisiniarfeqarpoq, kommuni allaffeqarpoq illu sulliveqarlunilu, ataatsimoorullugu errorsisarfittalimmik, anartarfilimmik, uffartarfilimmik, san-navittalimmik, amernik suliarinneqqaartarfilimmik, ataatsimiittarfilimmik, igaffittalimmik, inimillu ataatsimoortarfilimmik. Aammattaaq nunaqarfik niviarsiamut nakorsiartarfeqarpoq, ulluuneranilu meeqqanik paaqqinninnermut tunngatillugu aaqqissuussisoqarnikuuvoq.
Nunaqarfiup atuarfia, Ivilikasiup Atuarfia, 25-it missaannik atuartoqarpoq 1. klasse-miillu 9. klasse-mut klassit pingasunngorlugit atuartitsisoqartarluni. Atuarfimmi atuakkanik atorniartarfeqarpoq, atuarfimmilu init makkununnga atorneqartarput, inuusuttut klubbiat, unnukkut atuartitsineq aamma ataatsimiinnernut.
Ikamiuni illuliat makkua eriagisassatut toqqagaanikuupput: B-44 – aalisakkerivik 1932-meersoq (tunisassiorfik), B-47 – quersuaq 1908-meersoq, B-48 – qui 1890-meersoq, B-49 – oqaluffik (atuarfiuutigisoq) 1908-meersoq, kingusinnerusukkulli allanngortiterneqarlunilu tamakkiisumik iluarsartuunneqarnikuusoq, B-314 aamma B-315 – peqqumaasiviit 1950’kkunneersut, B-33 – niuertussap illua 1968-meersoq (siusinnerusukkut Kitsissunguaniissimagaluatoq).
Oqaluffik eqqaassanngikaanni illut eriagissariallit tamarmik umiarsualivimmut qanittumik attuumassuteqarput, nunaminertallu ilaa eriagisassatut toq-qagaanikuuvoq.
Naggataatigullu eqqaaneqassaaq Ikamiuni illu sullivik katersortarfiuutigimmat, kiisalu arsaattarfeqarpoq nunaqarfiup kujasinnerusortaani inissisimasumik.
