Kommune Qeqertalik teknikkikkut qaffasinnerusumik pilersuineq Nukissiorfinnit Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartunit isumagineqarpoq, taakkualu kommunip innuttaasa amerlanerpaartaannut, imermik, innaallagissamik, kiassarnernillu pilersuisuupput. Nukissiorfiit sumiiffinni innaallagissiorfiit aqqutigalugit sullissipput makkunani, Qasigiannguit, Aasiaat/Kangaatsiaq aamma Qeqertarsuaq.
Teknikkikkut pilersuineq
Ataatsimut isigalugu illoqarfinni nunaqarfinnilu ataasiakkaani pilersuinerup ilusaa assigiinngisitaartorujussuuvoq, ilaatigut summiiffinni periarfissat nunallu pissusai tunngavigalugit. Illoqarfinni nunaqarfinnilu ataasiakkaani sumiiffimmi pissutsit, maannakkorpiaq atuuttut, sammivilersuutini pingaarnerni allaaserineqarnikuupput.
Nunaqarfinni innaallagissamik pilersuineq pingaarnertut ingammik innaallagissiuutit diesel-itortut atorlugit ingerlanneqarpoq, kisiannili imermit nukissiuutit nutaat ilaatigut Kuussup Tasiata eqqaani Aasiaat aamma Qasigiannguit akornanniittumi aamma Qeqertasuarmi /qeqertarsuup avannaani), tak. immikkoortoq "Bæredygtighed". Kommunip innaallagissiorfii pioreersut pilersaarutaasullu, sammivilersuutit pingaarnerit pillugit nunap assiliornerini takuneqarsinnaapput.
Kommunip illoqarfiini nunaqarfiinilu kiammik pilersuineq oliefyr-it atorlugit – ungasissumiit kiassarneq, qitisumi kiassaateqarfiit, imaluunnit namminerisamik oliefyr-it aqqutigalugit pisarpoq.
Imermik pilersuineq inoqarfimmiit inoqarfimmut assigiinngisitaartumik pisarpoq, pinngortitaq pissamaatai ukiullu qanoq ilinera apeqqutaatillugit. Illoqarfiit nunaqarfiillu amerlanersaat nunap qaavata ernga, sumiiffinni imeqarfilianiit ruujorit innaallagissamik qerinaveersarutitallit oqorsaasersoriikkallu, biilit imermik assartuutit, maqitsisarfiillu aqqutigalugit, imermik pilersorneqartarput. Allat imaaniit tarajuiaatsit imaluunniit nilannik aatsitsineq atorlugit pilersugaapput. Pilersuiffiit pingaarnerit (tatsit taseqarfiilluunniit) illersornissat pillugit killeqarfiligaapput, taakkualu sanaartorfissanik atuinissamut killiussamik ilaqarput.
Imermik pilersuinermisuulli sumiiffinni eqqaavilerineq assigiinngisitaaqaaq – pingaartumik unnuaanerani eqqanut taakkualu isumagineqartarnerannut tunngatillugu. Illoqarfiit nunaqarfiillu tamarmik eqqaavissuaqarput – nalinginnaaneruvorlu taassuma sissap ungasinngisaani inissinneqartarnera – tassanilu inuussutissarsiuteqarfinniit illulerinermiillu eqqakkat ikuallanneqartarput, paaqqutarineqarlutik imaluunnit atoqqinneqarsinnaasut immikkoortitserneqarlutik. Illoqarfinni anginerusuni ikuallaasarfivinnik pilersitsisoqarnikuuvoq, eqqakkat ikuallanneqarsinnaasut suujunnaarsinneqarfigisartaqaannik. Ataatsimut isigalugu, sumiiffinni arlalinni eqqaaviit eqqaamiuinut, angallannermut, aamma illoqarfiup inuussutissarsiutillu siumut sammisumik ineriartortinneqarnissaannut, tulluanngitsumik inissitaapput. Taamaalilluni ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu pisariaqalissaaq, nutaanik siunertamut naapertuunnerusunik, inissisimaffissaannik nassaarnissaq.
Imeq illulerinermiit igitaq unnuaaneranilu eqqakkat arlalinnik imminnut attuumassuteqarput. Immikkoortortani eqqakkanut kuuffilersorneqarsimasuni imeq igitaq (qernertoq qasertorlu) kuuffiit aqqutaat atorlugit imaanut ingerlatinneqartarpoq, immikkoortortanilu tankeqarfiullutillu puussiat atorlugit/unnuaanerani eqqakkat isumagineqartarfiini, imeq illulerinermiit igitaq nunamut kuutsiinnarneqartarpoq, eqqagarli qernertoq unnuaanerani eqqakkat isumagineqartarfianniit imaluunniit tummeraasaniit imaanut iginneqartarluni. Imeq illut qaliasigut, aqqusinerniit, illoqannginnersaniillu kuuttoq, kussiniliat il.il, aqqutigalugit nunamut kuutsinneqartarpoq.
Aammattaaq 2013-miilli eqakkanik passussineq pillugu nutaanik malitarisassirortoqarpoq – inuussutissasrsiuteqartut eqqagaannut, inuinnaat eqqagaannut kiisalu anartarfilerinermut. Nutaanik malittarisassiornikkut siunertarineqarpoq, pitsaasumik avatangiisimmillu mianerinnittumik, eqqaariaaseqalernissaq, aamma mingutsitsinerup peqqissaannginnerullu akiorneqarnissaat eqqarsaatigalugu. Aammattaaq neriuutigineqarpoq, atoqqiisinnaanerup siuarsarneqarlunilu ilusilersorneratigut aningaasanik isertitaqartoqarsinnaassasoq – aammattaaq imminut nammattumik ingerlatsisinnaanerup tungaaniit isigalugu.
Tele-p atortui il.il.
Tele-p internettikkut pilersuinerata pitsaassusia angusinnaasaasalu annertussusiat, silarsuarmi kommunit annersaanni siumut isigisumik oqaloqatiginnerup, IT-millu atuinerup, tunngaviissa annertusarniarnerannut, pingaarutilerujussuupput. Kommunimi inoqarfiit akuttunerujussui pissutigalugit, teknikkikkut aaqqiissutaasinnaasunik immikkut ittumik suliaqartoqarnissaa, kiisalu tamat oqartussaaqataanerisa iluani oqaloqatigeeriaatsinik nutaanik pilersitsisoqarnissaanik, pisariaqartitsisoqar-poq. Attaveqatigiinnermi pitsaanerusunik sinaakkutaqartoqarnissaanik ujartuineq annertuvoq, pingaartumik nunaqarfinni.
Nunatsinni tele aqqutigalugu attaveqaatit tamarmik TELE Greenland A/S-mit isumagineqarput, kommunip illoqarfiini nunaqarfiinilu amerlanerpaani sakkortusaavinnut attavilikkanik napparuteqarfeqartumit. Sakkortusaaviit pingaarnerit nunarsuup sinneranut kabelersuit immap naqqatigoortut – Greenland Connect – atorlugit attaveqarput. Imaatigut kabel-ip Kangaatsiamut aamma Aasiannut apuunneqarneratigut kiisalu Qasigiannguanut aamma Qqeqertarsuarmut radio-kkut tigooqqaassutit sakkortusarneqarneratigut kommunimi illoqarfinni tamani 3G tamakkiisumik atorneqarsinnaalerpoq.
Aammattaaq TELE Greenland-ip angallatit radioat isumagisaraa, Nunatta imartaa tamakkerlugu ajutuulernermi isumanaallisaanermilu sullissivik. Angallatit radioat Aasianni inissisimaffeqarpoq.
Sanaartukkat ulorianaateqarsinnaasut
Illoqarfinni nunaqarfinnilu tamani sanaartukkanik ulorianaateqarsinnaasunik, ataatsimik arlalinniilluunnit, peqarpoq, tamakkulu tassaapput tankeqarfiit, qaartiterutissaasiviit allallu. Sanaartukkat ulorianaateqarsinnaasut tamarmik piumasaqaatitalinnik killigititaqarlutillu / isumannaatsuunissamut killeqarput, killigititat iluani atuisinnaanermik aqutsisuusunik – matumani ilaatigut sanaartorsinnaanermut tunngatillugu.
Piumasaqaatitalimmik killigititat, avatangiisaasunut ingerlatanullu attuumas-suteqartunut pingaarutilerujussuupput, aammattaarli illoqarfiit nunaqarfiillu alliartornissamut periarfissaannut pingaaruteqarlutik. Taamaattumik pingaartinneqarpoq, sanaartukkanik ulorianaateqarsinnaasunik nutaanik inissiinissap, aammalu pioreersunik allamut nuussisoqarsinaanerata, illoqarfiup siunissami alliartorfigisinnasai eqqarsaatigilluinnarlugit pisarnissaat.
Akilersinnaasumik ingerlatsineq
Aatsaat taama, avatangiisimut, pinngortitamut aningaasaqarniarnermullu tunngatillugit, minguitsumik imminullu nammattumik aaqqiinerit, pingaartinneqartigilerput. Minnerunngitsumik ataavartumik nukissiuuteqarnermut tunngatillugu, periarfissat allaanerusut, sammineqarlualersimapput.
Periarfissat annersaasa ilaattut taaneqartariaqarput imermik nukissiuutinik marlunnik sanasoqarnissaa, tassani pilersaarutigineqarmat ilaatigut Aasiaat aamma Qasigiannguit akornanniittumi Kuussuup Tasiata eqqaani kiisalu Qeqertarsuup avannaatungaani. Nukissiorfinnik pilersitsinikkut CO2-mik aniatitsineq ukiumut 20 tonsinik annikilleriassaaq. Piffiit taakku marluusut komunimut pilersaarummut ilanngunneqarnikuupput taamaatorli nukissirfissat suli aalajangersaavigineqaratik.
Ataavartumik nukissiuuteqarnermut tunngatillugu periarfissat allat tassaapput nunap iluata kissarneranik atuineq, immaqalu aamma seqernup qinngorneri imalunnit seqernup kissarnera, kiisalu anorisaatit atorlugit periarfissat. Pilersaarut periarfissiivoq, iluarsartuussinernut nutaanillu illuliornernut atatillugu, seqernup qinngorneri atorlugit nukissiuutinik ikkussuisoqarsinnaaneranut. Kiisalu nunaminertanik, anorisaateqarfissanik aamma seqernerup qinngorneri atorlugit nukissiuutinik ikkussuiviusinnasunik tunniussaqartoqarsinnaanera, suli peqqissaartumik nalilersuivigineqarpoq.
Aammattaaq illuliornermut, angallanermi periarfissanut eqqaavilerinermullu tunngatillugu, periarfissaqarpoq – immikkut ittunik atortussianik sarfamik atuinikinnerunissaq siunertaralugu sanaanik, oqorsaatissiat, seqinermik iluaquteqarnissamut sammititat il.il., – aammattaaq illoqarfiup akilersinnaasumik alliartornerani atorneqarsinnaasunik, tamatumani silaannap pissusaanut naleqqusarneq, ussissaaneq aamma angallannermi periarfissat, pingaarutilittut inissisimallutik. Angallassinerup imminut nammattumik ingerlalersinnaaneranut pitsanngorsaatit, siullertut pingaarnertullu, illoqarfiit iluini avataanilu aqqusineeqqat pitsanngorsarneqarlutillu anner-tusarneqarnissaannut tunngassuteqarput. Suliniutit eqqaavilerinermut tunngasut immikkortumi ”Teknikkikkut pilersuineq”-mi allaaserineqarput.