Attu kommunip nunaqarfittaasa kujallersaraat, qeqertannguami kippasissumi ateqaatigisamini, Davis Strædemut qanittumi, inissisimasoq. Attu Kangaatsiamiit 40 kilometerit missiliorlugit kujasinneruvoq, Aasianniillu 100 kilometerit missiliorlugit kujalliulluni, Nunaqarfiup aqqa isumaqarpoq ”attortinnekoq”. Nunaqarfik tunngavilerneqarpoq 1818-mi qassusersorluni piniarnermi misileraavittut.
Nunaqarfik qeqertaasannguamiippoq avannamut sammisumik umiarsualiveqarluni, kangerluarannguamiittumik. Umiarsuliaviup kujataaniippoq ”illoqarfiup qeqqa”, tamagikkinnik illunik ungaluneqarsimasoq. Kippasinnersaavoq nunaminertaq allanik sanaartorfigeqqusaanngitsoq helistoppeqarfiusoq.
Illut – akuttusuunik oqaatigineqarsinnaasut – kalaallit ileqquattut qalipaasersugaapput. Illuni annersaallutillu malunnaateqarnerpaat tassaapput oqaluffik, aalisakkanik tunisassiorfik umiarsualivimmiittoq, atuarfik pisiniarfillu.
Aaliangersakkat aamma Immikkoortu
Aalajangersakkat nalinginnaasut kommunimi illoqarfinnut, nunaqarfinnut asimullu tamanut atuupput. Aalajangersakkat nalinginnaasuupput aamma najukkami immikkoortut ilaanni pissutsinik eqqarsaatiginnittuunatik.
Kommunimut pilersaarummi aalajangersakkat
Pingaarnertut aaliangersakkat kommunip nunaminertanik sanaartornissamut akuersissutinik agguaassisarnerani tunngaviupput.
Attumi sullissinermi pissutsit atuuttut inissatigullu neqeroorutit attatiinnarniarneqarput. Nunaqarfiup alliartoqqissinnaanera killingisa iluini pissaaq. Nunaqarfiup angissusia aallaavigalugu inuussutissarsiutinik ineriartortitsinermut suliniutinik aallartitsisoqartariaqarpoq, aalisarnermut, piniarnermut, immaqalu takornarialerinermut tunngasunik, tamatumalu kommuneplanimi inissaqartinnissaa qulakkeerneqassaaq. Inissaqarniarnermi pissutsit ataatsimoortarfiit aamma eqqaavilerneq pitsanngorsarneqartariaqarput, allanut nutserneq pinngitsoortinniarlugu, aammattaaq isaterisoqarnissaa pisariaqarpoq.
Attu-mi inuit 202-it ulloq 1/1 2017 najugaqarput. Nunaqarfik siusinnerusukkut Nunatsinni annerpaat ilagisimavaat, piffissalli sivisuup iluani innuttaasut amerlassusaat annertuumik appariartorsimavoq. 1980’kkunniit ullumimut qiviaraanni (1980-mi innuttaasut 349-sut) 34 %-mik appariaateqarsimapput.
Attup illuliorfigineqarsimanera annermik ilaqutariit ataasiakkaat illuinik siammasissunik toqqammaveqarpoq. Naatsorsuutigineqanngimmat innuttaasut ukiuni aggersuni malunnaatilimmik amerleriaateqarnissaat, pilersaarusiorfiup ingerlanerani, annermik isaterinermut tunngatillugu taartaasussanik sanaartorneq pisariaqartinneqassaaq – ilaatigut ilaqutariit illuinik. Nunaqarfiup killeqarfiata atuuttup iluani inissaqarluartoq naliliiffigineqarpoq. Nunaqarfik inissianut 15-inut sanaartorfissaqarpoq tamannalu piffissami pilersaarusiorfiusumut naammaginarpoq.
Nunaqarfiup aalisartortaasa aalisakkat nipisaallu pisatik Royal Greenland-ip Kangaatsiami aalisakkanik suliffissuanut, Attu-mi immikkoortortaqartumut (B70), tunisarpaat. Aammattaaq puisinniarneq timmiaruarniarnerlu annertungaatsiartumik aallutarineqarpoq. Aalisarnerup piniarnerullu saniatigut nunaqarfimmi suliffissat amerlanersaat kommunip ingerlatsiviinut – soorlu atuarfimmut – sullissinermillu inuussutissarsiutinut tunngapput.
Attu pinngortitap piliaanik umiarsualivinnguaqarpoq, talittarfittaqarlunilu, aalisartunut talittarfilimmik, puttasulimmik amutsivilimmillu. Nunaqarfik imaanut ammaannartumut qaninnittumiinnini pissutigalugu, angallatinit tikinneqarsinnaavoq Februaari/Marsimiit Decembarimut.
Nunaqarfinni sisamaasuni Kangaatsiamut atasuni suliffissaaleqisut procentiat (18,230 %)-iuvoq tamannalu Kangaatsiamit (17,1 %) qaffasinnerulaarpoq, kiisalu kommunimi najugaqarfinni allanut sanilliullugu marloriaatigajaalluni (8,2-10,9 %). Taamaalilluni aamma kommunimi agguaqatigiissitsinermiit (10,7 %) aamma nunat tamakkerlugu agguaqatigiissitsinermiit (9,1 %) qaffasinnerujussuulluni.
Kommuneplani malillugu inissamik inuussutissarsiutinut atorneqarsinnaasumik sinneruttoqanngilaq.
Attu helistop-eqarpoq, Air Greenlandimit ukiuunerani Aasianniit Kangaatsiamiillu tikinneqartartumik. Aasaanerani Maajimiit Oktobarimut, Aasiaat Kangaatsiallu akornani, Diskoline atorlugu ilaasunik nassiussanillu angalassisoqartarpoq. Umiarsualivik angallavigineqarsinnaasarpoq Maajimiit Decembarimut. Piffissami Januaarimiit Apriilimut umiarsualivik angallavigineqarsinnaasarpoq sikoqarnera apeqqutaatillugu. Umiarsuaaqqanut talittarfik nassiussanut, ilaasunut, tunisinermullu atorneqartarpoq. Umiarsuaaqqaat talittaarffiata eqqaa talittarfinnut oqartussaaffeqarfittut Naalakkersuisuniit toqqarneqarsimavoq.
Nunaqarfimmi aqqusinernit aqqusineeqqallu annikittuinnaasut qaarsortarasaartullu, ujaraaqqanik qalliuteqarput imaluunnit tassaallutik qamutit motorillit illinikui.
Attu innaallagissiorfeqarpoq, ukiorlu kaajallallugu imermut ruujorikkut aqqusigaalluni. Tamannali tamanut atuutinngilaq, assersuutigalugumi aalisakkanik suliffissuaq attavilerneqarsimanngilaq. Qitiusumiit kissamik pilersuineq Nunaqarfimmi atugaanngilaq. Ulluunerani unnuakkullu eqqagassat eqqaavissuarmut iginneqartarput, aammattaaq naajuitsunit (kemisk) eqqagassat saviminikullu tamaani katersorneqartarput. Nunaqarfik eqqakkanut kuuffilersugaanngilaq, illullu kuuffii tamarluinnangajammik nunamut kuutsiinnarneqartarput. Naggataatigullu nunaqarfik aseqqukumik inerneqanngitsumik eqqakkanut ikuallaaveqarpoq
TELE Greenlandip oqarasuaatit assigissaallu atorlugit attaveqarneq isumagisaraa.
Qitiusumik ingerlatsiviit pisortallu sullissiviisa amerlanersaat, nunaqarfiup qiterpasissortaani umiarsualivimmut qanittumi, inissisimapput. tamakkualu ilagaat pisiniarfik tigooraaginnartarfiusoq, kommunip allaffia (B493), niviarsiamut nakorsiartarfik (B416) kiisalu illu sullivik (B776). Nunaqarfiup kangiatungaaniippoq oqaluffik, 1974-mi atoqqaartinneqarsimasoq. Meeqqeriveqarpoq 12-inut inissalimmik (B-933).
Atuarfik 50-inik atuartoqartoq 1-9. klasse-nut.
Attu katersortarfeqarpoq (B427), tamakkerlugu iluarsaattarialimmik, arsaattarfeqarlunilu, atuarfiup avannaatungaani inissinneqarsimasumik. Atuarfiup initai aamma, nalliuttorsiortoqartillugu sunngiffimmilu ingerlatanut, atorneqartarput. Nunaqarfimmi eriagisarialinnik eqqissisimatitassanilluunnit toqqaasoqarnikuunngilaq.
