Inuussutissarsiutinik ineriartortitsineq

Inuussutissarsiutit sulisoqarnerullu ataatsimoortinneqarnerat nuna tamakkerlugu, nunap immikkoortuini kommuninilu, aaliangiisuulluinnartumik pingaaruteqarpoq kommunit imminut nammattumik, aningaasarsiornikkullu patajaattumik inissisimallutik, ineriartornissaat qulakkeerneqassappat. Nunatta ilaani inuuffitsinni silaannap allanngoriartornera nutaanik unammilligassiillunilu aamma periarfissiivoq – inuussutissarsiutitigut pingaanertut tassaasuni aalisarnermi aamma takornariaqarnermi allannguutit inooqataaffissagut.

Aalisarneq Kalaallit-Nunaanni inuussutissarsiutit pingaarnersaraat – aamma Kommune Qeqertalik. Ukiuni makkunani aalisarnermiit isertitat annertusarneqarnissaat sammineqartorujussuuvoq – minnerunngitsumik qalerallit eqqarsaatigalugit – immikkut isiginiarneqarput aningaasarsiornerup aalisagartassanillu piujuaannartitsinissap qulakkeerneqarnissaat. Maannakkorpiaq ineriartorneq, annerusunik nutaaliaasunillu aalisariutinik inerisaanissamut sammivoq, tamatuma umiatsiaararsorluni aalisarneq qangaaniilli ingerlanneqartoq tatineqartippaa. Tamakkua qaavisigut silaannaap pisusaata allanngoriartornera aalisakkat sorliit nassaassaanerinut, pisarisinnaasat sumiiffiinut peqassutsimullu, sunniuteqassaaq. Ilami annikitsuinnarmilluunniit allanngortoqarnera inuussutissarsiummut annertuumik kinguneqarsinnaavoq, aalisariutinik, aalisarnermi atortunik nunamilu aalisakkerivinnik allanngortitsinernik kinguneqaratarsinnaasumik. Illuatungaanili inuussutissarsiutinik isertitaqarfiusinnaasunillu nutaanik takkuttoqarsinnaavoq, eqqumaffigineqarnissamik suliniuteqarfigineqarnissamillu pisariaqartitsisunik.

Ukiuni qulikkaani kingullerni Kalaallit-Nunaanni takornariaqarneq annertuumik ineriartorfiusimavoq. Kalaallit Nunaata kitaata avannaa immikkuullarilluinnartunik pitsaalluinnartunillu periarfissaqarnera Kommune Qeqertalimmi qularutiginngilarput. Sermeq iigartartoq UNESCO-mit eqqissisimatitaavoq kommunimut killeqarfeqarpoq ornigarneqarluartartoq Kommune Qeqertalimmut nukittorsaasumik, kiisalu Qeqertarsuup tunuaata eqqaani ukiorpaalunngortuni takornariaqarnikkut pimoorussisumik ingerlatsivittut pilersikkiartuaarneqarsimasumik. Ineriartortitsinissamulli periarfissat suli annertupput amerlallutillu. Silaannaap pissusaata allanngoriartornerata piffissaq takornariarfiusartoq tallisissinnaavaa, avannarpasinnerusumilu misigisassanik ornitassanillu nutaanik inerisaanissaq periarfissaqartilerlugu, assersuutigalugu ilungersuanartumik takornariarneq aamma kaperlaap ataani takornariarneq.

Aatsitassarsiorneq uuliasiornerup-, gassinik- aamma aatsitassanik suliaqarfimmiittoq kommunimi inuussutissarsiutitigut ineriartornissamut annertuumik sunniuteqartussaavoq taamaalillunilu inuussutissarsiorfiit pingaarnerit pingajuattut siunissami inississinnaasoq. Aatsitassatigut allatigut periarfissat tassaapput sikunik aamma imermik tunisassiornerit. Taammaattumik ilinniartitaanikkut aamma ilinniartitsinikkut ukiuni tulliuttuni annertuumik aallussisoqassaaq, siunissami kommunimi aatsitassasrsiorneq pingaarnertut inuussutissarsiutigineqalerniassammat. Kisianni 2017 pilersaarusiornermi Periusissiammi maannakkut kommunimi inuussutissarsiutit pingaarnerit marluusut immikkut sammineqarput; aalisarneq aamma takornariaqarneq.

Namminersorluni inuussutissarsiutinut minnerusunut ilaatigut ilaatinneqarpoq piniartuuneq, tassaasoq kalaallit nunaqavissut qangaaniilli issittumi inuussutissarsiutaat. Piniartuuneq ukiuni untritilippassuarni Kalaallit-Nunaanni pingaaruteqarluinnartuusimavoq – aningaasarsiornermi, inuit inooqatigiinneranni, kulturimi kinaassutsimullu tunngatillugu. Illoqarfiit minnerusut nunaqarfiillu piniarnermik suli pinngitsuuisinnaanngillat, inuussutissarsiulli sakkortuumik tatineqariartorpoq, piniartullu, inuussutissarsiumminni atugassarititaasut ilungersunartut pissutigalugit, ikiliartuinnarlutik. Taamaattorli pingaaruteqarpoq, Kommune Qeqertalik namminersorlutik inuussutissarsiutillit aallarnisaasullu ingerlatsiuarnissaat kaammattorneqartuarnissaallu. Tamanna uummarissarneqassaaq, kommunip Destination Avannaata, inuussutissarsiuteqarfiillu allat akornanni, ataatsimoorullugu immersuiffigineqarneratigut, assersuutigalugu illu aallarnisaavik, siuarsaanermut, siunnersuinermut, suleqatigiinnermut paasisanillu avitseqatigiinnermut, silittumik sinaakkutsiullugu.

Silap pissusaata allanngoriartornerata kinguneratut, Kalaallit-Nunaanni ullumernit allaanerusunik amerlanerusunillu nunalerinermiit tunisassiaqalernissamut periarfissaqalerpoq. Periarfissaq tamanna, ilimanarpoq aamma Kalaallit-Nunaata kitaata avannaaniittoq, kommunip nangittumik misissuiffigerusuppaa pilerinarsarlugulu – ilaatigut nunaminertanik pilersaarusiorneq aqqutigalugu.

Anguniakkat

  • Aalisarnermut- aamma takornariaqarnermut, ungasinnerusorlu eqqarsaatigalugu aatsitassarsioratarsinnaanermut, kiisalu najukkami inuussutisssanik avammut nioqquteqarnermut, matumani imeq aamma siku ilanngullugit suliniutit aallunneqarnissaat pingaarnerutinneqassallutik.
  • Aasianni mittarfiup aamma umiarsualiviup siunissami allilerneqarnissaata qulakkeerneqarnera, kiisalu mittarfinnik pingasunik nutaanik pilersaarusiornermi siunissami pisariaqartitanik aamma ineriartortitsinissamut periarfissanik piareeersimasuutitaqarnissaq, matumani timmisartunik- aamma aalisariutinik anginerusunik tigooqqaasinnaaneq, umiarsuarnik takornariartaatit kiisalu silaannakkut- imaatigullu angallneq takornariaqarnermut aamma aatsitassarsiornermut attuumassuteqartut ilanngullugu.
  • Takornariaqarnermi kommunip inissisimanera attanneqarlunilu nukittorsarneqassaaq, ilaatigut nunaminertanik tunniussuinikkut kiisalu takornariaqarnikkut atortulersuutinik aamma ornissallugit ussagarneqarluartut pioreersunik aamma nutaanik attaveqaatitigut pitsanngorsaanikkut.
  • Suliniutit mikinerit takornariaqarnermi aallartisarneqassapput, matumani illoqarfimmi kusassaanerit aamma isaariat pitsaaernusut kommunimi piffinni tamani takornariaqarnermik kivitseqataasusat.
  • Takornariaqarnermi inuussutissarsiorneq ineriartortinneqassaaq kommunimilu ornissallugit ussagarneqartut siammarterniarlugit nutaamik eqqarsartoqassalluni. Taamaalilluni nutaaliornerit kiisalu takornariaqarnermilu periutsinik nutaanik siunissami inuussutissarsiorneq siuarsarniarlugu ineriartortitsisoqassalluni.
  • Takornariaqarneq pillugu naalakkersuinikkut angunguniagassanik kommunip nukittuffigisaaniit pioreersunit aallaavilinnit suliaqartoqassaaq, kiisalu takornariaqarnermi nalilinnik pigisat siammasissut pillugit tigussaasumik ineriartortitsinissamut anguniagassiortoqassalluni aamma ornigassatut ussagarneqarsinnaasut eqqarsaatigalugit takornarianut amerlanerusunut tikikkumiarsaanerit aamma attassinissamik siunertaliinikkut.
  • Inuussutissarsiorneq siunnerfilimmik silittumillu ineriartortinniarlugu nunaminertanik sinaakkuttanillu qulakkeerinnittoqassaaq, akilersinnaasumik ingerlatsineq silallu pissusaanut naleqqusarneq pingaarnerutillugit. Tamanna ilaatigut pissaaq, kommunip illoqarfiini nunaqarfiinilu ataasiakkaani inuussutissarsiornerup ineriartortinneqanissaanut periarfissat nalunaarsorneqarnerat, aallaavigalugu.
  • Inuussutissarsiutit ineriartortinneqarnerannut sinaakkutsiussat ilaatigut nukittorsarneqassapput, kommuni tamakkerlugu allaffissornerup eqaatsumik, pitsaalluinnartumik assigiimmillu ingerlanneqarneratigut.
  • Takornarianik inuussutissarsiuteqarnerup ineriartortinneqarnera asip pilersaarusiorfiginerani eqqarsaatigut ilanngunneqassaaq.
    Kommuneplani sinerissap avataani aatsitassarsiornermillu inuussutissarsiutit ataavartumik ineriartortinneqarneranni akuussaaq, matumani pinngortitamiit atortussiassanik atuinermi nunaminertanik tunniussaqarnermigut.
  • Kommunalbestyrelsip illu aallarnisaavimmik uuliamullu allaffimmik pilersitsisinnaanermut periarfissat misissorniarpai, ilaatigut aallarnisaasunik siunnersuinermi qitiusussamik, kiisalu sinerissap avataani ingerlatanut attumassutillit ingerlanneqarneranni sullivissatut.
  • Taamaalilluni illu aallarnisaavimmi ingerlatat iluaqutaasumik ilinniagaqaqqinnermi ilinniakkanillu allannguinermi ingerlatanut ilaatinneqarsinnaanerat eqqarsaatigineqarsinnaavoq, sulisinnaasut piginnaasallit amerlisarnissaat siunertaralugu, aamma – minnerunngitsumik nunaqarfinni – aallaaniarnermik piniarnermillu inuussutissarsiutillit allamik sammiveqalernissaat toqqammavissinniarlugu.
  • Nunalerinermik misileraanermut nunaminertamik tunniussaqarsinnaaneq periarfissaajuassaaq. Siunisssami pilersaarusiornermi misileraalluni naatitsisarnerniit misilittakkat ilaatinneqalissapput, matumani misilittakkat nunaminertat oqquartani pitsaasuni il.il. inissisimanissaannut tunngasut.