Qeqertarsuaq

Qeqertarsuarmi nassaarineqarsimapput illukutoqqat ukiunik 5.000 – 6.000-nik pisoqaassusillit, inuit siuliisa avannaaniit kujammut ingerlaarnerminni najugaqarfigisarsimasaat. Niuertoqarfik Godhavn (Qeqertarsuaq) tunngavilerneqarpoq 1773-mi arfanniamit Svend Sandgreen-imit. Sorsunneq, naalagaaffiup akissaaruttoornera, umiarsuaqartannginneralu 1800’kkunni illoqarfiup unittoorneranik kinguneqarpoq, piffissallu ilaani Qeqertarsuarmi arfanniarneq unitsinneqarpoq. Qeqertarsuaq 1782-miit 1950-mut Avannaani naalagaqarfiuvoq, aqutsinermi qitiulluni Avannaatalu Landsrådiinut angerlarsimaffiulluni. Danmark-ip 1940-mi tiguagaanerata kingornatigut Kujataata Avannaatalu Landsråd-ii Qeqertarsuarmi ataatsimeeqatigiipput, Qeqertarsuarmiillu Nalunaarusiaq (Godhavn-deklaration) aaliangiullugu. Tassani aaliangiunneqarpoq Nunatta nammineerluni, nunanut allanut oqartussaassuseq ingerlatilissagaa, USA-mullu attaveqarneq annertooq ingerlanneqalerpoq, taamaaliornikkut sorsunnersuup nalaani Nunatsinni atugassarititaasut qulakkeerneqarput. Tamatumunngalu taarsiullugu USA Nunatsinni sakkutooqarfinnik pilersitsivoq. Qeqertarsuarmi ataatsimeeqatigiinnerup kingunerisaasa ilagaat, nunatsinni aqutsinerup tamarmi Nuummi ataatsimoortinneqalernera. Qeqertarsuarmi Naalagaqarfik matuneqarpoq 1950-mi.

Qeqertarsuaq Nunatsinni qeqertat annersaraat – nunap sananeqaataanut tunngatillugu – nunavimmiit nutaajuneroqalunilu allaaneroqaaq. Qeqertap ilarujussua ilisarnaatigisaminik, sivingasuunik anngarnik qaqqaqarpoq, ukiut millionilippassuit matuma siornatigut qaqqat innermik anitsinerisigut pinngorsimasunik. Qeqertaq pinngortitatut pitsaaquterpassuaqarpoq, tamakkua ilagaat Masarsoqarfiit (Ramsarområder) pingasut: Aqajarua/Sullorsuaq, Kuannersuit Kuussuat aamma Qinnguata Marraa/Kuussuaq, kiisalu Nunatsinni arfernik takornariarfiusinnaasut pitsaanerpaat ilaat. Qeqertaq arlalinnik sermeqarfeqarpoq, taakkua Sermersuaq annersaraat. Qeqertarsuup avannaatunginnguaniippoq Uunartuarsuup qaqqaata sermia 700 meterit missiliorlugit portutigisumiittoq, tunummut 10 kilometeringajannik isorartussusilik. Qeqertaq kissartunik puilasorpassuaqarpoq, qaqqat innaat naggoreqalutik kooroqarlunilu assigiinngitsorpassuarnik naasulinnik, kiisalu aasakkut angisoorsuarnik qorlortoqarluni sermip aannerata pilersitaanik.

Qqertarsuup sumiiffimmi illoqarfittut inerartornera ingerlateqqinneqassaaq, pisortat pilersuinerat namminersortullu sullissineri pingaarnerutillugit. Illoqarfik, tunisassiassanik inerisaavittut, tunisassianillu ineriartortitsivittut, assersuutigalugu imermik, aalisakkanik, nunalerinermilu periarfissanik nutaanik, kiisalu takornariaqarnerullu iluani nutaanik ineriartortitsivigissallugu piukkunnaateqarluinnarpoq. Taakkununngattaaq ilaavoq illoqarfiup – Qeqertarsuullu tamarmi – offshore / onshore inuussutissarsiuteqarfinnut tunngatillugu pingaaruteqarnera, inuussutissarsiutitigut, umiarsualiveqarnikkut timmisartunullu mittarfeqarnikkut, tapertalluni pilersuiffissatut inissisimanera tunngavigalugu.

Qeqertarsuup, inuussutissarsiutitigut ineriartornermik, imaluunniit assersuutigalugu ilinniartitaanerup iluani sunniuteqaqataasutut misigisaqarnissaa pingaaruteqarluinnarpoq, illoqarfiup ineriartortinneqanissaanik innuttaasut kissaatigisaqarnerat naaperiaaffigineqassappat. Tamatuma aamma pisariaqartippaa illoqarfiup iluani, Qeqertarsuarmullu, angallannermi periarfissat pitsanngorsaavigineqarnerat, kiisalu ataatsimoorfiusartut, meeqqat pinnguartarfiisa, ataatsimiittarfiit il.il. pitsanngorsarneqarnerat

Kommunip takorluugai pingaarnerit anguniagaalu tassaapput, innuttaasut namminneerlutik kissaatigisaannut tunngatillugu, tigussaasumik ineriartortinnerisa aqunneqarneranni sakkussat. Taamaattumik pineqartut, kommunip illoqarfiinut nunaqarfiinullu assigiinngitsunik iluseqarlutik, saqqummerput:

suliaqarfik_qeqertarsuaq.pdf (61.9 KB)

Illoqarfik 853-nik innuttaqarpoq, ulloq 1/1 2017. Sanilliussissaganni 1980-mi 941-nik innuttaqarsimavoq – kisitsit, 1994-ip tungaanut qaffassimasoq (1.125-nut). Tamatuma kingorna innuttaasut amerlassusaat appariartulersimavoq, piffissalli ilaani nikeralaartartumik.

Qeqertarsuarmi ineqarfiit ulloq 1. Januaari 2010-mi 426-upput. 71 %-it tassaapput ilaqutariit illui (302-t) ,20 %-it tassaapput inissiat uigulukutsut (85-t), 9 %-illu tassaallutik inisiat quleriit (39-t). Ilinniartunut inissiaqanngilaq, utoqqaat illuannili 23-nut inissaqarpoq, taakkualu saniatigut utoqqalinersialinnut 16-nik inissiaqarpoq. Illoqarfimmi inoqutigiit katillutik 339-uupput, agguaqatigiisitsinermi 2,5-nik inuttaqartut – taannalu kommunimi agguaqatigiisitsinermut naapertuuppoq.

Inissiat ullumikkut pigineqartut ilaat iluarsaanneqarnissamik pisariaqartitsiviupput, taakkualu ilaat atorneqanngillat. Nunaminertani illuliorfissatut immikkoortinneqarsimasuni sanaartorfissaq sinneruttoq inissianut 240-t missinginut naapertuuppoq. Tamannalu pilersaarusiorfiup iluani naammalluartutut isigineqarpoq.

Arfanniarneq piffissap ingerlanerani illoqarfimmut annertuumik pingaaruteqarsimavoq. Piniarneq aalisarnerlu suli illoqarfimmi inuussutissarsiuni pingaarnersaapput – matumani puisinniarneq qaleralinniarnerlu. Royal Greenland illoqarfimmi tunisassiorfeqarpoq, pingaarnertut saattuanik, saarullinnik suannillu tigooqqaasumik, saattuat tunisassiarineqartarput, aalisakkat ilivitukaanngorlugit qeritinneqartarlutik suaallu nappartanut immiunneqartarlutik. Tunisassiorfimmi sulisut nikerartuupput peqannginnerpaaffiani pingasuusarlutik peqarluartilluguli 30-t missiliortarlugit.

Sumiiffimmi tunisassiornermik ingerlatsivik alla Greenland Springwater ApS-mut tunngassuteqarpoq, puilasup ernganik Qeqertarsuarmeersumik kisermaassillutik atuisinnaatitaallutillu niueruteqarsinnaatitaasumut. Suliffeqarfik Schweiz-imiut pigisaraat, Qeqertarsuarmi tunisassiorfeqarlunilu, maqitsiveqartoq quersuaqarlunilu. Suliffeqarfilli aallartisarnermini arlalinnik ajornartorsiuteqarsimavoq, ilaatigut talittarfeqarnermut, toqqorsiveqarnermut, assartuinermullu tunngassuteqartunik, sulisorineqartartullu ikittuinnaapput.

2010-mi Qeqertarsuarmi suliffiusinnaasut 349-simapput. Suliffiusinnaasunut tunngatillugu ingerlatsiviit annerit pingasut tassaapput pisortat allaffissornerat sullissinerallu 46 %-usoq (161-t), niuernermik iluarsartuussinermillu suliffeqarfiit 23 %-tit (80-t), aalisarneq 11 %-ngajak (37-t). Qeqertarsuarmi suliffissaaleqisut procentiat 2015-imi 10,3 %-iuvoq, tamannalu Kommune Qeqertalimmi aggguaqatigiissitsinermut qanittuararsuulluni kiisalu nuna tamakkerlæugu agguaqatigiissitsinermiit qafgfasinnerulaarluni (9,1 %).Qeqertarsuarmi suliffissaaleqisut procentiat 2015-imi 10,3 %-iuvoq, tamannalu Kommune Qeqertalimmi aggguaqatigiissitsinermut qanittuararsuulluni kiisalu nuna tamakkerlæugu agguaqatigiissitsinermiit qafgfasinnerulaarluni (9,1 %).

Nunaminertat, tunisarsiorfinnut, assarsorluni ingerlatsivinnut, umiarsualivinnut, tankeqarfinnut ingerlatanullu mingutsisinnaasunut atugassanngortitat, illoqarfiup avammut killinginiipput. Namminersorlutik inuussutissarsiuteqarfiit akornanniipput illuliornermik sanaartornermillu ingerlatallit qulit missingisaat. Nunaminertamit sanaartorfissatut tunniunneqarsimasumit sinneruttoq 172.000 m2. missiliorlugu annertussuseqarpoq.

Assilissamut ilaavoq, akuersissuteqarfiit Qeqertarsuup Kitaaniittut (Disko Vest) allileriffigineqarnissaannut tunisassiortoqalernissaanullu atatillugu, Qeqertarsuup tapertaalluni pilersuiffissatut toqqarneqarsimanera. Tamanna umiarsualiviup pioreersup allilerneqarnissaanik, imaluunniit nutaanik umiarsualiviliortoqarnissaanik pisariaqartitsivoq. Nunaminertat marluk, inuussutissarsiutinut tamakkunnga attuumassuteqartunut, aamma/imaluunnit umiarsualiviliorfiusinnaasut immikkoortinneqarput. Siulleq illoqarfiup avannamut kitaatungaaniippoq (inuussutissarsiornermut umiarsualiveqarnermullu tunngasunut, kiisalu ilitsivittut), aappaa Kuussuup kangianiippoq nunaminertap. Imeq illoqarfimmiittoq annertoorujussuuvoq ingerlatsisunillu pilersuiffiusinnaalluni. Illoqarfiup tapertaalluni pilersuiffiunera Aasiaat avitseqatigiiffigalugit ingerlanneqassaaq, taamaattumillu assersuutigalugu nunaminertanik illuliorfissanik nutaanik pisariaqartitsisoqassanani.

Naggataatigullu illoqarfik takornariaqarnerup iluani amerlasuunik neqeroorutissaqarpoq, soorlu pisuttuartitsinerit, qimusserneq snescooterinillu angalaarneq. Aammattaaq neqeroorutigineqarput sermersiornerit, Sermersuarmi sisorarnissamut assigisaanullu periarfissalimmi. Aasaanerani Uunartuarsuup Qaqqaani Sermianilu qimusserneq neqeroorutaavoq, Illuaqqami unnuinissamut periarfissalerlugu. Uunartuarsuup Sermia illoqarfimmiit nalunaaquttap akunneri marluk pisulluni tikinneqarsinnaavoq. Ukiukkut immap sikuani pisuttuarneq neqeroorutaavoq, aasaaneranilu angallammik arfernik takornariarneq neqeroorutaalluni. Eqqaa pisuttuarfissanik pitsaasunik ulikkaarpoq, soorlu Qaqqaliamut, siusinnerusukkut arfernik ajuarsiiviusarsimasumut, imaluunniit Kuussuaq ikaarsinnarlugu Kuanninut, Kuup Iluanut Innap Qaqqaatalu qaavanut. Nunaqarfiliarneq, soorlu Kangerlummut imaluunnit aamaruutissarsiorfiusimasumut Qullissanut, Qeqertarsuup kangimut sineriaaniittumut. Illoqarfik hotel-eqarpoq neriniartarfittalimmik, arlalinnik vandrehjemmeqarluni aaqqissussamillu tupersimaartarfeqarluni. Ila takornariaqarnermik inuussutissarsiutit ineriartorteqqinneqarnissaannut periarfissat pitsaasut tunngavissarissaartullu amerlaqaat.

Pissutsit aallaavigalugit illoqarfiup aqquserngi inissilluagaapput. Aqqusernit pingaarnerit pingasuusut, illoqarfiup immikkoortui tamaasa, imminnut atassuserpaat: aqqusineq kangimut kimmullu sammisoq (Naasorsiooqarfimmiit anartarfinnik imaarsisarfimmut atassusiivoq), aqqusineq illoqarfiup qeqqaniit kujammut eqqaavissualiartoq, kiisalu aqqusineq kipungasoq, illoqarfiup kujasinnersortaani aqqusinernik pingaarnernik atassusiisoq. Aqqusernilli ataatsimut isigalugit aserfallaattaalisassaapput. Illoqarfimmi angallannermi periarfissanut ilaapputtaaq qimussit aqqutaat – avannamut kimmukanneq, kujammut, kangimullu ingerlasut.

Illoqarfik pisuinnarnut aqquteqanngilaq, taammaattumillu pisuinnaat aqqusinertigut najugaqarfiillu akornini aqqusineeqqatigut ingerlaartarput. Aqqusineeqqat imminnut attuumasuliaanngillat, sumiiffinilu pitsaassutsimikkut assigiinngiiaqalutik.
Teknikkikkut pilersuiffiit nalinginnaasumik illoqarfiup avataatungaani, avataaniluunnit inissisimapput. Timmisartoqarfik heliportitut suliaasoq illoqarfiup kangiatungaani ”Kangillersuarniippoq”. Ukiuunerani Air Greenlandip, illoqarfik Aasianniit Ilulissaniilluunnit sapaatip akunneranut arlaleriarluni, timmisartuussivigisarpaa.

Kommunalbestyrelsip aaliangerpaa, Qeqertarsuaga timmiartunut suluusalinnut mittarfimmik sanaartortoqassasoq. Naalakkersuisut og Mittarfeqarfiit Sumerpiaq inissinneqarnissaa, atortulersornera ilusilersornera, kiisalu aqquserniorneq peqqissaarnerusumik misissorneqassapput Naalakkersuisut Mittarfeqarfiillu suleqatigalugit. Mittarfinnik pilersitsineq aningaasalersuinerlu aallaavittut Namminersorlutik Oqartussat akisussaaffigaat. Timmisartunut mittarfiit Mittarfeqarfinnit pigineqarlutillu ingerlatarineqarput.

Qeqertarsuaq angallatinik aaliangersimasumik tikinneqarsinnaasarpoq Juunimiit Novembarimut. Qeqertarsuup umiarsualivia marlunnik talittarfeqarpoq: talittarfik 12 m-nik silissusilik 5m-inillu itissusilik, kiisalu aalisariutit talittarfiat 15 m-nik silissusilik 6,5 m-inilli itissusilik. Umiarsuliaviit annikitsuinnarmik ilitsivissaqarput. Ilaasunik angallassineq Disko Line-mit ingerlanneqarpoq, piffissami Apriilimiit Decembarimut, Aasiannut Ilulissanullu, sapaatip akunneranut arlaleriarluni ingerlaartoqartarluni. Talittarfiit marluusut akornat talittartittut oqartussaaffeqarfittut Naalakkersuisuniit toqqarneqarsimavoq.

Nukissiorfiit Qeqertarsuaq innaallagissamik imermillu pilersugaraat. Innaallagissiorneq dieselgeneratorit atorlugit ingerlanneqarpoq, imermilli pilersuineq Uunartuarsuup puilasuaniit, ruujorersuit kallerup inneranik qerinaveersakkat oqorsaasersoriikkkallu, aammalu biilersit imertaatit maqitsisarfiillu aqqutigalugit siammarterneqarluni. Uunartuarsuup puilasua annertoorujussuarmik puilavoq, taamaattumillu ilaatigut puilasup ernga tunisassiornermi atorneqarluni. Kiassarneq namminerisamik oliefyr-it, kiassatilluunniit petroliutortut, atorlugit pisarpoq. Eqqaavitsigut kuuffeqarneq kommunip ingerlatsiviinut annernut tamanut illulianullu nutaanerusunut (imminnut qanittunut-appasissumiittunut) atuuppoq. Imeq eqqagaq illoqarfiup kangiatungaani imaanut, ”Siorarsuit” qanitaannut ingerlatinneqartarpoq. Sanaartukkat pisoqaanerusut kiisalu illut ataasiakkat affarleriillu amerlanersaat, kuuffinnut attaviligaanngillat, imerlu eqqagassaq pinngortitamut kuutsinneqartarpoq. Ulluunerani eqqakkat eqqaavissuarmi katersorneqartarput, ammaannartumi ikuallatassanngorlugit, ikuallaaveqannginnera pissutigalugu, anartarfitsigulli eqqakkat annanut eqqaaviliaaneqariarlutik imaanut iginneqartarput. Uuliakut eqqakkallu naajuitsortallit (kemikalier) katersorneqartarput eqqaavissuarmilu paaqqutarineqartarlutik. Misileraanermut ingerlanneqartumut atatillugu tigooraaviliortoqarnikuuvoq.

Annanut eqqaaveqarfik tankeqarfillu, illuliat pioreersut nutaanerusullu qanittuini inissisimaffeqarput, taamaattumillu ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu allanut nuunneqarnissaat pisariaqalersinnaalluni. Taamaaliornerup ilaatigut illoqarfiup kujammut alliartoqqissinnaanera periarfissaqartilissavaa.

TELE Greenlandip oqarasuaatit assigissaallu atorlugit attaveqarneq isumagisaraa. Nunaminertat marluk antenneqarfiupput, illoqarfiup kujammut kangiatungaaniittoq aamma illoqarfiup kujataatungaanittoq.

Kommunip allaffia, allakkerivik, atuarfik, timersortarfissuaq oqaluffillu illoqarfimmi qiterpasissumiipput. KNI pisiniarfeqarpoq, arlalinnillu mikinerusunik pisiniarfeqarlunilu kioskeqarpoq, café-qarluni, grillbar-eqarluni kiisalu takornarianut allaffeqarluni, angalatitseqatigeeqarluni aammattaq politeeqarfeqarpoq. Illoqarfik ataatsimik hotel-eqarpoq Hotel Disko neriniartarfittalik Restaurant Arthur – kiisalu arlalinnik vandrehjemmeqarluni: Panorama Hostel, Siorarsuit Hostel, Napasunnguit Hostel, Fox Hostel, Island Hostel aamma Kussuup eqqaani tupersimaartarfeqarluni.

Illoqarfik ataatsimoorfiusumik meeqqeriveqarpoq/meeraaqqeriveqarpoq, ulluunerani paaqqinnittarfeqarluni ataatsimillu utoqqarnut illoqarluni. Naggataatigullu Qeqertarsuaq nunap immikkortuani peqqissaaveqarfittut inissisimavoq napparsimaveqarluni kigutileriffeqarlunilu.

Atuarfik Qeqertarsuup Atuarfia 150-illu missiliorlugit atuartoqarluni, atualeqqaaniit 10. klassit ilanngullugit, atuareernermi paaqqinnittarfeqarpoq sunngiffimmilu klubbeqarluni. Atuakkanik atorniartarfik aammattaaq atuarfiup atuakkanik atorniartarfiatut atuuppoq. Aammattaaq illoqarfik inuussutissarsiornermi ilinniarfeqarpoq (Piareersarfik).

Naasorsiooqarfik illoqarfiup kangiatungaani Innaarsussuup eqqaaniittoq Københavns Universitet-imit ingerlanneqarpoq. Tassani issittumi pinngortitaq pillugu ilisimatusartoqarlunilu, naasorsiorneq (biologi), ujarassiorneq (geologi), aamma nunap qeriuaannartup, silaannaap, immallu sarfaasa pinngortitamut sunniutaat (geografi) pillugit atuartitsisoqartarpoq. Pinngortitami suliaqarneq Qeqertarsuup Tunua tamakkerlugu ingerlanneqartarpoq. Naasorsiooqarfik ilisimatuunit, immikkut ittunik ilisimatusaateqartunit, ilinniarnertuunngornianillu nunarsuarmit tamarmeersunit, kiisalu pikkorissarianit Nunatsinneersunit ornigarneqartarpoq, aaliangersimasumillu ilisimatuusutsikkut pisortaqarluni, ulluinnarni pisortaqarluni angallatillu naalagaqarluni.

Qeqertarsuaq eriagisarialinnik marlunnik nunaminertaqarpoq. Siulleq tassaavoq illoqarfiup pisoqartaa umiarsualiviup kujataatungaaniittoq. Tamaaniipput quassuttuut qaleriissitaarlugit illuliat arlallit, illuliat sallilikkanik qalliutillit quassuttuunik saanilersukkat, illullu ujaraannaasut marluk Naalakkap Sisarsuaalu, oqaluttuassartaqarlutillu illut titartarneqarnermikkut avatangiisimut pingaarutillit, tamakkua ilaat arlallit katersugaavittut atugaapput. Aappaa tassavoq oqaluffiup eqqaa, tassaniipput oqaluffik, sianertarfik aamma toqusut inaat kiisalu nuna taakkununnga avatangiisaasoq. Illut qatsissumiipput titartarneqarnermikkut ataatsimoortutut suliaasut. Illuliat pineqartut 1998-mi eqqissisinneqarput, Oqaluffeqarfimmillu/Namminersorlutik Oqartussanit pigineqarlutik.

Taakkua saniatigut sanaartukkat makkua eriagisarialittut toqqarneqarput:

• B-1 (Naasorsiooqarfik, sananeqartoq1906-mi)
• B-2 (Naasorsiooqarfimmi ilisimatuussutsikkut pisortap illua, sananeqartoq 1948-mi)
• B-3 (Sulisut inaat, DMI, saneqartoq 1948 – ullumikkut kommunip innarluutilinnut sannavia)
• B-4 (Landsrådip ataatsimiittarfia, Avannaata Naqiterivik, sananeqartoq 1913-mi)
• B-5 (Naalakkap Illorsua ullumikkut Qeqertarsuup Katersugaasivia,1840-p missaani sananeqartoq, allineqarlunilu 1850-mi, quit tassunga atasut, aamma Naalakkap Sissarsuaa)
• B-6 (Silasiorfik, sananeqartoq 1927-mi) kommunip pigisaa ullumikkut pinaveersaartitsisup allaffia
• B-9 (Napparsimavitoqqap pisoqartaa, arfanniat illugisimasaat. Sananeqartoq 1778-mi, allineqartoq 1978-mi)
• B-11 (Orsivik, sananeqartoq1948-mi)
• B-12 (Timiusiorfik, sananeqartoq 1935-mi – inuinnarnit pigineqartoq)
• B-13 (Niuertup illorsua, sananeqartoq 1923-mi – inuinnarnit pigineqartoq)
• B-15 (Pisiniarfik, sananeqartoq 1939-mi)
• B-16 (Sannavik, sananeqartoq 1902-mi)
• B-23 (Paassaasivik, sananeqartoq 1873-mi)
• B-27 (Atisaarniarfik/kamippaarniarfik, sananeqartoq 1967-mi)
• B-33 (Napparsivik, sananeqartoq 1852-mi)
• B-34 (Naatsiaasivik , sananeqartoq 1950-mi)
• B-69 (Palasip illua, sananeqartoq 1909-mi)
• B-70 (Atuarfik, sananeqartoq 1928-mi)
• B-86 (Radiolerisut naalagaata illua, sananeqartoq 1925-mi – inuinnarnit pigineqartoq)
• B-183 (Quersuaq, sananeqartoq 1880-mi)
• B-208 (’Akiivikassak’ – sananerata ukiua ilisimaneqanngilaq)
• B-276 (Ulloriarsiorfik, sananeqartoq 1938-mi – inuinnarnit pigineqartoq)
• B-287 (Kigutileriffik, sananeqartoq 1963-mi)
• B-348 (Atuagaateqarfik/laboratoriaa, Naasorsiooqarfik, sananeqartoq 1965-mi)

Qeqertarsuarmi Uunartuarsuup eqqaata, 1954-mi eqqissisinneqartup saniatigut, Qeqertarsuup nunataani arlalinnik masarsoqarfeqarpoq (ramsar-inik taaneqartartunik) timmiarussat piaqqiorfigalugillu, isaffigisartagaannik. Taakkua saniatigut aammattaaq Uunartorsuaq Qeqertarsuup kitaatungaaniittoq – siullerpaat ilaattut – 1900’kkut aallartilaarneranni eqqissisinneqarpoq, kiisalu Innaarsussup eqqaa Naasorsiuup Nunaassuanik taaneqartartoq, 1954-mi eqqissisitaalluinnarpoq naasoqassusutsimigut pingaaruteqarnini pissutigalugu.

Qeqertarsuarmi kulturikkut neqeroorutit ilagaat, Qeqertarsuup Katersugaasivia, katersortarfik timersortarfissuarlu. Timersortarfissuaq 1980’kkut naalerneranni sananeqarpoq timersuutinillu assigiinngitsorpassuarnik ingerlatsiviulluni. Timersortarfissuup saniatigut, ”Kangillersuarni” illoqarfiup kangiatungaaniittuni, arsaattarfeqarpoq. Illoqarfimmi peqatigiiffeqarneq ataatsimut isigalugu ingerlalluarpoq, sunngiffimmilu ingerlanneqarsinnaasunik periarfissarpassuaqarluni, soorlu pisuttuarneq, arpanneq, qimusserneq, sisorarneq, piniariarneq/aalisariarneq allarpassuillu, sunngiffimili ingerlatsiviusinnaasut pinnguartarfiillu amigaatapput.