§ 1 Nunaminertamik atugassiineq suua
1.1 Nunaminertaq atorneqalersinnagu nunaminertamik atugassiissut tunniunneqarsimassaaq.
1.2 Illut sanaartukkallu nutaat tamarmik nunaminertamik atugassiissuteqarfiussapput.
1.3 Illumut ilassutit, allannguinerit annertuut, tummeqqat, aneerasaartarfiit il.il. aqquserngit, biilinut uninngatitsiviit il.il. pisuffissiat nalunaaqqutsersukkat sanaartugartai ilanngullugit, erngup aqqutai, kuuffissuit il.il. nunaminertamik qinnuteqarfiusinissaat piumasaavoq.
1.4 Illunik, nunaminertanik sanaartukkanillu allanngortitamik atugaqalerneq nunaminertamik atugassiissuteqartitsinermik pisariaqartitsipput.
1.5 Illu sanaqqinneqarpat isaterinermut illuliornermullu nunaminertamik atugassiissummik qinnuteqartoqassaaq, nunaminertamik atugassiissut nutaaq pineqarmat.
1.6 Illunik aamma imaluunnit sanaartukkanik piginnitumit allamiit pisinermi tunisaqarnermilu, imaluunnit kingornussinermi qularveeqqusiussaniluunnit piviusunngortitsinermi, nunaminertamik atuisinnaatitaaneq tunniunneqartassaaq, tassami nunaminertamik tunniussineq inummut tunngasuusarmat, piginnittuulersumullu tunniussineq pisortanit nunaminertamut akisussaasunit akuersissutigineqartussammat.
1.7 Atuisussaatitaanermik allamut ingerlatitseqqinneq pisarpoq, illumik sanaartukkamillu piginnittuulersup nunaminertamik atuisussaatitaassummik tigusaqarnissaminik qinnuteqaateqarneratigut. Taamaalilluni kommunalbestyrelsip aaliangissavaa, nunaminertamik atuisussaatitaaneq piginnittunngortumut tunniunneqassanersoq. Piginnittuulersup kissaatigippagu illu maannamut atorneqarnerminiit allaanerusumik atorneqalissasoq, atuinissarlu tamanna nunaminertap pilersaarusiorfigineqarneranut atuuttumut akerliuppt, taava kommunalbestyrelsip atuisinnaatitaanerup piginnittumut nutaamut, pissusiulersussaat nutaat tungavigalugit tunniunneqarnissaa, itigartitsissutigisinnaava.
§ 2 Nunaminertanik atugassiissutit suussusii
2.1 Nunaminertanik ataavartumik atugassiinerit illulianut annertuunik sanaartugartalinnut, sanaartukkanullu annertuunut tunniunneqartarput.
Ingerlatsiviit atasuusut tassaasinnaapput aneerasaartarfiit, tummeqqat, biilinik inissiiviit, illuaqqat sarfallu aqqutaat.
Sanaartukkat annertuut soorlu aqqusernit, eqqakkat kuuffii pingaarnerit, innaallagissat napparutaat ataatsimortumik sakkortusaavillit, il.il..
2.2 Nunaminertanik piffissami killilikkami agguaassinerit qaammatinik pingasunik periarfissalerlugit atorunnaarsinneqarsinnaapput.
2.3 Immikkut ittunik pisoqartillugu qaammatit pingasut ataallugit periarfissiisoqarsinnaavoq. Taamatut pisoqartillugu nuunnermut tunngatillugu aningaasanik taarsiissuteqartoqarsinnaavoq, nunaminertamillu taartaasussamik innersuussisoqarluni.
2.4 Nunaminertamik piffissami killilikkami agguaanneqarsimasumik ilisimatitseqqaarnani atorunnaarsitsineq pisinnaavoq, imatut pisoqarsimappat;
- Atuisussaatitaasup nunaminertamik atuiunnaarnini nalunaarutigippagu, takuuk imm. 15.4.
- Kommunip paasippagu nunaminertamik atuineq unitsinneqarsimasoq, takuuk imm. 15.5-15.7.
- Kommunip paasippagu nunaminertamik atuisinnisami tunngaviit unioqqutinneqarsimasut, takuuk imm. 15.8 og 15.9.
Piffissami killilikkami nunaminertamik agguaassinerit tunniunneqartarput utaqqiisagallartutut ilusilerlugit, imaluunniit piffissami sivikinnerusumi nunaminertamik atuisoqassatillugu.
Assersuutigalugu containerinik, angallatinik, aalisarnermi atortunik, qimminik, allalluunniit inissinnerit pineqarsimasinnaapput.
Aamma tassaasinnaapput nunaminertat, kommuneplanikkut nunaminertatut sumut atornissaat suli aaliangerneqanngitsutut atugassissutigineqarsimasut, sulili atorneqalersimanngitsut.
2.5 Piffisami sivikitsumi nunaminertamik atuineq, qaammatinik marlunnik sivisussuseqartoq, nalinginnaasumik nunaminertamik atuinissamik piumasaqaatitaqarneq ajorpoq. Taamaattorli piumasarineqartarpoq kommunimiit akuersissummik atsiukkamik pissarsisoqarnissaa.